Hiidentie ja Selkätie

Hiidentie on ikivanha Hämeen vanhimpien asuttajien käyttämä kulkutie. Janakkalasta lähtien se kulki halki Hämeen pitäjien ja kylien Hattelmalan, Vuorentaan, Nihattulan, Sattulan, Kalvolan, Saarioisten ja lopulta Lempäälän kautta aina Pirkkalaan ja Tampereelle asti. Hiidentie on ollut Hämeen paikallisteistä vanhimpia ja merkkittävimpiä. Se yhdisti myös Hämeen Satakuntaan.

Hiidentie lähellä kulkee myös Hiidenjoki, joka lähtee Janakkalasta ja päättyy Vanajaveteen.

Hiidentietä on kuljettu vuosisatoja kävellen taakkoja kantaen tai raahaten ja ratsain. Maantiet tai nykymielessä pikemminkin polut, yhdistivät keskiajalla kaikkia Hämeen kyliä. Talonpoikien vastuulla oli jo keskiajalta lähtien huolehtia maanteillä kulkijoiden majoituksesta, kestityksestä ja kyydityksestä. Teitten varsilla sijaitsevat kievaritalot saattoivat vaihtua useasti ja niinpä kievariperinnettä liittyy moneen hämäläiseen taloon.

Hiidentie alkaa Janakkalan seutuvilta, se jatkuu Hattelmalan harjun päältä Vuorentakaan, josta erkaantui risteys Hämeen Härkätielle. Hiidentie on jatkanut Lehijärven eteläpuolelta Sattulaan. Tie on ilmeisesti soiden takia kaartanut Leteensuolle ja siitä Heinun kautta Iittalaan ja siitä eteenpäin kohti Vanajavettä.

Hiidentiestä erkani Leteensuon ja Heinun kautta toinen vanha tie, Selkätie, joka tunnetaan myös Ratsutie-nimisenä. Se puikkelehti Vanajaveden rantamien tuntumassa kohti Lahisten kartanoa (entistä ratsusäteriä) ja Jutikkalaa. Selkätieltä erkanee lähellä Tunturivuorta Pyhäsuota kohti Tiihalan polku, jonka lähettyvillä on vielä nykyisin Tiihalankivi, Sääksmäen ja Kalvolan välinen vanha rajakivi, josta käytetään myös nimeä "Lumikuninkaan kivi". Tässä moottoritien varrella olevassa isohkossa kivessä on näkyvillä paitsi isojaon toimittajien merkintöjä, myös niitä vanhempi Kustaa II Adolfin aikainen kaiverrus WR A 619 ( = Wasa Rex Anno 1619 eli Vaasa-suvun kuningas v. 1619).

Hiidentie nykyisin on valtateiden pirstoma ja siitä on vain palasia jäljellä siellä täällä. Paikoitellen ei ole tarkkaa tietoa missä Hiidentie aikoinaan on kulkenut. Tunturivuori saattaa olla ainoa koskematon paikka, jossa muinaistie kulkee sen laella. Kanta-Hämeessä Hiidentietä voi matkata edelleen pyörällä ja autolla. Ja tien vierestä paikoillen löytyy myös harjupolkuja, joita kulkemalla pääsee hyvin vanhaan tunnelmaan.

Suomalaisten vanhat pyhät paikat - hiidet

Hiidentie on pakanallista alkuperää ja on ollut olemassa kauan ennen kristinuskoa. Muinainen Hiidentie on saanut nimensä muinaissuomalaisten uskonnon hiisien mukaan. Hiisi oli muinaisten esi-isiemme pyhä lehto tai henki, palvonnan kohde ja yhteisön kokoontumispaikka. Vasta myöhemmin kristinuskon myötä sana "hiisi" on saanut kielteistä kaikua. Hiidentien varrelta löytyy runsaasti muinaisia uhrikiviä, kalmistoja, pyhiä lehtoja, kuppikiviä ja erikoisia pystykiviä. Hiidentien varrella on tehty myös paljon muinaislöytöjä. Janakkalan miekkamies oli haudattu Hiidentien varrelle ja lähellä on myös Kalvolan Pahnainmäen muinaiskalmisto. Tie on vanha muinainen kulkuväylä Hämeen sydänmaiden ytimessä ja vanha Hämeen Hiidentie edustaa pakanahämeen vanhaa valtasuonta. Samoilla seuduilla Janakkalasta virtaa Vanajalle myös Hiidenjoki. Hisiin viittavia paikannimiä on tievarrella enemmänkin. Iso-Hiiden kartano, Vähä- Hiisi ja myös Hiirolantie Sattulassa.

Hämäläisiä kyliä Hiidentien varrella

Laurinmäellä, Tarinmaan kylässä on vanha kulttipaikka uhrilähteineen, lehtoineen ja kuppikivineen. Nykyisin Laurinlähteenä tunnettua vanhaa uhrilähdettä pidetään yhtenä Kanta-Hämeen tärkeimmistä uhrilähteistä. Se tunnetaan vanhastaan nimellä Taaran lähde. Sitä käytettiin ennen kristinuskon tuloa, Taara-jumalan palvontaan. Taara oli kalmistomaiden suojelushaltija. Laurinlähde toimi uhrilähteenä aina 1700-luvun alkupuolelle saakka. Lähteellä tehtiin taikoja aina Laurinmessun päivänä, 10. elokuuta, järjestettyjen markkinoiden yhteydessä, kunnes tuomiokapituli kielsi markkinat. Laurinmäellä on myös uhrilehto kuppikivineen. Nykyisin Laurinmäellä on torpparimuseo, luontopolku ja kesäisin toimiva kahvila vanhassa rukoushuoneessa kauniiden peltomaisemien äärelllä.

Miemalan kylässä, Hattelmalan harjun kupeessa on Perttulan kartano, maaherran itselleen rakennuttama kesäresidenssi, josta on hienot näkymät Hämeenlinnaan. Nykyisin alueella toimii lounasravintola Edvinin kellari.

Hattulan Nihattulan, Sattulan, Pelkolan, Leiniälän ja Ihalemmen maarekisterikylät lukuisine kiinteine muinaisjäännöksineen kuvastavat poikkeuksellisen laajana kokonaisuutena asutuksen jatkuvuutta Hämeessä esihistorialliselta ajalta nykypäiviin. Kylistä Armijärven rannalla sijaitsevassa Nihattulassa ja Lehijärven lounaisrannalla sijaitsevassa Sattulassa on säilynyt tiivis kylärakenne erityisen hyvin. Taukopaikka - kavia ja lounasta löytyy Hattula Golfin ravintolasta.

Lehijärven ympäristön vanhoista kyläkeskuksista monissa on säilynyt perinteinen tiivis muoto keskiaikaisperäisen, mahdollisesti jopa vanhemman kylätontin paikalla. Järven etelärannan kylät, Nihattula ja Sattula, sijaitsevat historiallisen Hiidentien varrella. Myös kyläkeskuksista aikoinaan 1700- ja 1800-luvuilla siirretyt talot muodostavat perinteiseen, rakentamisajalleen tyypilliseen tapaan rakennettuja kokonaisuuksia. Uudisrakentamista on kylissä toteutettu viime vuosikymmeninä varsin vähän. Rautakauden kalmistot ovat osa aktiivista laidunmaisemaa.

Kartanoita Hiidentien varrella...

• Hakoisten kartano, Janakkala
• Iso-Hiiden kartano Janakkala
• Perttulan ratsutila ratsutila (Maaherra Rehbinderin rakennuttama huvila), Miemala, Hämeenlinna
• Nikkikän kartano, Sattula, Hattula
• Niemen kartano, Keikkala, Kalvola, Hämeenlinna
• Kuurilan kartano, Kuurila, Hämeenlinna

Kestikievareita Hiidentien varrella? Vanhasta Räikälän kievarista Laurinmäellä on enää kivijalka jäljellä. Hattulassa Hakimäen vanhan rusthollin mansardikattoinen päärakennus vuodelta 1922 kohoaa harjun rinteellä vanhan Hiidentien varrella. Kestikievareina Hiidentiellä saattoivat toimia pappilat ja vanhat ratsutilat.

Nykyiset tiet Vanha Toijalantie ...

• Janakkala - Laurinmäki, Kalpalinna, Rastila,
• Hämeenlinna - Miemala, Palvaanlinna, Hakomäki, Hattelmalan harju, Pikku Parola
• Hattula - Nihattula, Sattula,
• Hämeenlinna - Leteensuo, Heinu, Iittala, Keikala,Sittala, Kuurila...
• Valkeakoski - Tarttila ... reitti Sääksmäelle
• Toijala (Akaa)

Teiden numeroita

• 2846 - Lautaporras II - Sillantaka
• 13 697 - Tarttila
• 303 - Uittamo - Viiala

Rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat Hiidentien varrella

Hiidentien varralla on paljon mielenkiintoisia kohteita ja kauniita maisemia. Niistä löytyy lisää tietoa Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt - raportista, joka on julkaistu vuonna 2020. Osasta kohteista on myös tietoa vuoden 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelosta.

• Janakkala - Hakoisten - Tarinmaan kulttuurimaisema / Hakoisten kartano ja linnavuori
• Räikälän silta, Räikälä
• Laurinmäen museoalue, Tarinmaa - kuppikivet, pyhä lehto ja vanha mänty ja uhrilähde
• Janakkalan kirkonkylä, Tarinmaa
• Janakkalan kivikirkkko ja tapuli
• Iso-Hiiden kartano, Hiisi - Ison- Hiiden marjatila
• Vanha Hämeentie ? Hiidentie harjuilla - Kalpalinna, Palvaanlinna ja Hakovuori - linnavuoret
• Hämeenlinna - Perttulan kartano / Perttulan oppilaitos ja Miemalan Alikylä
• Hattelmalan kylämaisema ja Hattelmalan harju ... Vankanlähde
• Vanajaveden laakson kulttuurimaisema (valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat)
• Vuorentaan kulttuurimaisema
• Parolannummen kasarmialue ja harjoituskenttä - Keisarin mänty ja Leijonapatsas
• Lehijärven kulttuurimaisema / Nihattulan, Pelkolan ja Sattulan kyläasutus
• Saniaislaakso, luonnonsuojelualue Sattulantien varrella

- Sattulan maisematarinoita -

• Iittalan pysäkin ympäristö
• Iittalan lasitehtaan ympäristö
• Keikkalan ja Sittalan kylien kulttuurimaisema, kuppikivi peltotien varrella
• Kalvolan keskiaikainen kivisakaristo, Keikkala
• Kalvolan kirkko, Keikkala & Kalvolan kirkkomaisema
• Kalvolan pitäjänmakasiini, Keikkala
• Kalvolan kirkkoherranpappila, Keikkala
• Niemen kartano ja kulttuurimaisema
• Kuurilan kartano ja kulttuurimaisema, Kalvola
• Sääksmäen - Tarttilan kulttuurimaisema (valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat)

Seikkailemaan Hiidentielle ja Hiidenjoelle Sydän Hämeeseen

• mistä lähteä liikeelle
• kävellen, pyörällä polkuja pitkin, meloen, junalla, linja-autolla, vesibussilla, kirkkoveneellä
• herkkuja Hämeestä ja maistuvia retkieväitä
• hyvinvointia ja hemmottelua
• kartanokokemuksia
• kirkollista rauhaa
• kuka osaa opastaa ja kertoa tarinoita
• linnavuoria - Hakoisten linnavuori, Hangastenmäki, Kalpalinna, Palvaanlinnan, Hakomäki
• luonnon pariin virkistymään, luontopoluille ja melomaan - Luontopolku Laurinmäellä, harjureitti Kalpalinnasta Raimansuon kautta Hattelmalaan, Hattelmalan harjun polut, Kirkkopolku Iittalassa
• majoitusta matkailijoille
• muistoja ja museoita - Torpparimuseo Laurinmäellä; Panssarimuseo Hattulassa, Sepän talo, kylämuseo Sattulassa,
• muistomerkkejä - Tarinmaan taistelun muistomerkki, torppareiden muistomerkki, osuuskuntaliikkeen muistomerkki,
• musiikkia matkan varrella - janakkalan Barokki, Iittalan musiikkijuhlat
• taidetta, tapahtumia ja tekemistä
• tuliaisia matkan varrelta

Lähteet

• Saraste, Erkki: Kotiseutuna Kalvola
• Vakkilainen, Matti: Vanhoilla valtateillä. Kruununteiden ja kansanpolkujen vuosisataisia vaiheita. Kauppakirjapaino, 1982.
• Pirkanmaan historiallisesti merkittävät tiet (2011) - https://issuu.com/vapriikki/docs/tieselvitys_raportti/25
• Rakennushistoriallisesti merkittävät kohteet Kanta-Hämeessä - http://www.nba.fi/rky1993/maakunta5.htm
• Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet (2011) http://www.maaseutumaisemat.fi/wp-content/uploads/2011/09/HAM-raportti-valtakunnalliset.pdf
• Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt https://www.hameenliitto.fi/wp-content/uploads/2020/02/Maakunnallisesti_arvokkaat_rakennetut_kulttuuriymparistot.pdf
• Hämeen Hiidentie https://www.sinikivi.com/sinikiven-paakirjoitukset/muinaistaistelu/799-haemeen-hiidentie

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.