Nihattula

Nihattulan kyläkeskus sijaitsee Hattulassa kylän peltoja halkovan 130-tien itäpuolella, Armijärven rantamaisemissa. Järven etelä- ja länsirantaa myötäilevä Armijärventie on osa vanhaa Hämeenlinnasta Toijalan ja Lempäälän kautta Tammerkoskelle kulkenutta Hiidentietä, joka jatkui Kyrönkankaantienä Pohjanmaan Korsholmaan.

Nihattula on yksi maakunnallisesti merkittävän Lehijärven kulttuurimaisemat-alueen kylistä, joiden kylätontit muodostavat valtakunnallisesti arvokkaaksi arvioidun rakennetun kulttuuriympäristön. Nihattulan kylä mainitaan asiakirjoissa ensi kerran vuosina 1470 ja 1473 ja kylä lienee varhaiskeskiaikaista perua. Nihattula on Hattulan vanhimpia kyliä. Siitepölytutkimukset osoittavat viljelyn merkkejä Armijärven rannalla olleen jo 500–700-luvuilla.

Ladataan karttaa...

{"type":"ROADMAP","minzoom":false,"maxzoom":false,"types":["ROADMAP","SATELLITE","HYBRID","TERRAIN"],"mappingservice":"googlemaps3","width":"auto","height":"350px","centre":false,"title":"","label":"","icon":"","lines":[],"polygons":[],"circles":[],"rectangles":[],"copycoords":false,"static":false,"visitedicon":"","wmsoverlay":false,"zoom":14,"layers":[],"controls":["pan","zoom","type","scale","streetview","rotate"],"zoomstyle":"DEFAULT","typestyle":"DEFAULT","autoinfowindows":false,"resizable":false,"kmlrezoom":false,"poi":true,"cluster":false,"clustergridsize":60,"clustermaxzoom":20,"clusterzoomonclick":true,"clusteraveragecenter":true,"clusterminsize":2,"imageoverlays":[],"kml":[],"gkml":[],"searchmarkers":"","fullscreen":false,"scrollwheelzoom":false,"locations":[{"text":"","title":"","link":"","lat":61.01910600000000073350747697986662387847900390625,"lon":24.354185999999998557541402988135814666748046875,"icon":""}]}

 

Kylähistoriaa

Kylän kantatalot sijaitsevat Armijärventien varressa alkuperäiseltä kylätontiltaan hajautettuina. Ne olivat olemassa jo ensimmäistä 1530-luvulla tehtyä maakirjaa koottaessa. Järven kaakkoispohjukassa on tiivis mäkitupa-asutus. Se on saanut alkunsa kylän yhteislaitumelle 1700-luvulla pystytetyistä neljästä sotilastorpasta, jotka kylän kantatilat rakensivat ratsu- ja sotapalveluksessa oleville miehilleen.

Läheinen historiallinen Vähä-Luolajan nummen leirialue on toiminut valtakunnan sotajoukkojen harjoituskenttänä jo ruotsinvallan vuosina. Myös venäjänvallan aikana monituhatpäiset venäläisjoukot pitivät kesäleirejään tällä nummella. Joukkojen upseerit majoittuivat lähialueen kylien maataloihin leirien ajaksi ja tämä tarjosi paikallisille lisäansiomahdollisuuksia. Useimpiin taloihin rakennettiin huoneita kesävieraita varten ja ehkä kauniit lasiverannatkin rakennettiin osin lomanviettäjien iloksi.

Armijärven koillisrannalla on vanhaa, 1900-luvun alkupuolella rakennettua huvila-asutusta. Pajulan suuri puinen päärakennus on vuodelta 1895. Rakennuksen hyvin säilynyt ulkovuoraus ja suuri lasikuisti ovat rikasmuotoista nikkarintyötä. Pajulan, samoin kuin monen muunkin nihattulalaisen tilan, historiaan liittyy muistoja tsaarinvallan ajan venäläisistä kesävieraista.

Torkkolan vanhan säteritilan päärakennus on alkujaan 1800-luvun alusta. Pihapiirin toinen asuinrakennus, nelilapekattoinen ns. vierasrakennus, on vuodelta 1860. Nämä rakennukset on siirretty nykyiselle paikalleen 1870-luvulla. Talousrakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta, punatiilinen karjarakennus vuodelta 1901 ja aitta vuodelta 1908. Kupilan jugendtyylinen puinen päärakennus on vuodelta 1910. Pihapiirin talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Mattilan pitkä, perinteistä talonpoikaista rakennustapaa edustava päärakennus on 1800-luvun loppupuolelta. Talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Hakolan puinen päärakennus on vuodelta 1884. Se on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä. Pihapiirissä on vanhoja aittarakennuksia. Rantanen eli Ranta-Torkkola sijaitsee Lehijärven rannassa, jonne se siirrettiin 1800-luvun jälkipuolella. Hirsinen päärakennus on vuodelta 1900, karjarakennus 1900-luvun alusta.

Mäen päällä sijaitsee Nihattulan kansakoulu, nykyinen ala-aste. Oman koulutalon rakentaminen Nihattulan kylän laitaan kauniille metsäiselle harjulle päätettiin kuntakokouksessa 1901. Uuden, kivisen koulun rakennussuunnitelmat laati 1952 arkkitehti Georg Jägerroos. Jägerroos suunnitteli myös yksityiskohtia kuten alahallin eläinaiheisen seinämaalauksen kukka-asetelmineen ja mosaiikkilattian kuviot. Koululle johtavan tien varrella on maisemallisesti huomattava ikipetäjikkö, joka liittyy Parolan historialliseen leiriympäristöön ja armeijan makasiineihin.

Sotilasleirin vuoksi kylässä sai 1900-luvun alussa alkunsa Emil Aaltosen kenkätehdas, joka tuhoutui kuitenkin pian tulipalossa ja siirrettiin sen jälkeen Tampereelle. Nihattulan entinen työväentalo sijaitsee lähellä kenkätehtaan paikkaa. Talo on muuttanut muotoaan myöhemmissä korjauksissa. Juuri kenkätehtaan suutarit toivat työväenaatteen Hattulaan; Nihattulan 1905 perustettu yhdistys oli täällä laatuaan ensimmäinen.

Palvelut

Kirjastoauto, kaksiopettajainen koulu, jossa 24 oppilasta, Tiiriön palvelut alle 5 km päässä. Golfkenttä, tanssipaikka.

Ylpeyden aiheet

Suojeltu, puhdasvetinen Armijärvi, josta saa rapuja, jopa kaksikiloisia ahvenia, haukia, lahnoja ja karppeja. Yhteistyö vieressä sijaitsevan Panssariprikaatin kanssa. Entinen mäkitupalaisalue, Pispalamainen kylämiljöö, joka on rakentunut järven ympärille, kylän lapset.

Tapahtumia

Kyläläiset tekevät yhdessä teatterimatkoja, järjestävät kylienvälistä ja niiden kehittämiseen liittyvää yhteistoimintaa, mattojen kutomista, lentopalloa, kansalaisopiston jumppaa ja juhlia kylätalossa.

Lähteet

• Viikkouutisten näköislehti 
• Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9