Perttulan kartano

Maaherra Otto Carl Rehbinder osti vuonna 1857 Perttulan vanhan ratsutilan ja rakennutti vuonna 1860 lääninarkkitehti C.A. Edelfeltin suunnitteleman puisen, rapatun, myöhäisempiretyylisen huvilan. Rakennus oli kaksikerroksinen, ja tornia pidetään alkuperäisenä. Pakarilan asuinrakennus on rakennettu Rehbinderin aikaan, samoin aittamuseona nykyään toimiva jyväaitta.

Perttulan tila siirtyi valtion omistukseen vuonna 1896, jolloin päärakennuksen rappaus poistettiin ja seinähirret vuorattiin vaakalaudoituksella. Huvilassa toimi vuodesta 1891 maisteri Edvin Hedmanin tylsämielisten lasten kasvatus- ja opetuskeskus, joka siirtyi valtiolle vuonna 1909. Vuonna 1896 valmistui huvilarakennuksen lisäksi oppilaiden määrän kasvaessa kaksi uutta rakennusta, Metsätalo ja talousrakennuksena toimiva Kuusistola. Sen seinämaalaukset ovat Karl Carlstedtin tekemiä. Oppilasasuntola Taimela valmistui 1911 Jac. Ahrenbergin ja Hj. Åbergin piirustusten mukaan. Miehensä kuoltua laitoksen johtajana toimi Emma Hedman vuosina 1915–27. Ylänteen työkoti hankittiin vuonna 1917.

1960-luvulla Perttula oli suurimmillaan, huollettavia oli noin 230 ja henkilökuntaa noin 90. Vuonna 1975 aloitettiin ensimmäiset ammattikurssit huoltamotyöntekijä- ja baariapulaisten kouluttamiseksi. Nimeksi tuli Perttulan ammatillinen koulutuskeskus vuonna 1976, ja keskuksessa aloitettiin uusia ammattikoulutusaloja sekä valmentavaa koulutusta nuorille ja aikuisille, joilla on kehitysvamma tai laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Vuonna 1986 nimeksi tuli Perttulan erityisammattikoulu. Vuodesta 2009 lähtien koulu on toiminut osana Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskusta.

Perttulaan johtavan maantien varrella on vuonna 1902 rakennettu vanha kansakoulu, Käpylä sekä Männistö-niminen rakennus ja sininen huvila.

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.

Lähteet

Miemala. Häme-Wiki

Ojala, Päivi. Perttulan kiinteistöjen tulevaisuus on vielä auki. Hämeen Sanomat 8.3.2012. Arvi-paikallistietokanta