Miemala
Miemala on 21. kaupunginosa Hämeenlinnassa. Miemalassa on Perttulan erityisammattikoulu, jonka rakennukset ovat valtion lailla suojeltuja. Miemalan maisema Vanajaveden rannoilla olevine vanhoine huviloineen kulttuurihistoriallisesti merkittävä.
Perttula
Maaherra Otto Carl Rehbinder osti vuonna 1857 Perttulan vanhan ratsutilan ja rakennutti vuonna 1860 lääninarkkitehti C.A. Edelfeltin suunnitteleman puisen, rapatun, myöhäisempiretyylisen huvilan. Rakennus oli kaksikerroksinen, ja tornia pidetään alkuperäisenä. Pakarilan asuinrakennus on rakennettu Rehbinderin aikaan, samoin aittamuseona nykyään toimiva jyväaitta.
Perttulan tila siirtyi valtion omistukseen vuonna 1896, jolloin päärakennuksen rappaus poistettiin ja seinähirret vuorattiin vaakalaudoituksella. Huvilassa toimi vuodesta 1891 maisteri Edvin Hedmanin tylsämielisten lasten kasvatus- ja opetuskeskus, joka siirtyi valtiolle vuonna 1909. Vuonna 1896 valmistui huvilarakennuksen lisäksi oppilaiden määrän kasvaessa kaksi uutta rakennusta, Metsätalo ja talousrakennuksena toimiva Kuusistola. Sen seinämaalaukset ovat Karl Carlstedtin tekemiä. Oppilasasuntola Taimela valmistui 1911 Jac. Ahrenbergin ja Hj. Åbergin piirustusten mukaan. Miehensä kuoltua laitoksen johtajana toimi Emma Hedman vuosina 1915–27. Ylänteen työkoti hankittiin vuonna 1917.
1960-luvulla Perttula oli suurimmillaan, huollettavia oli noin 230 ja henkilökuntaa noin 90. Vuonna 1975 aloitettiin ensimmäiset ammattikurssit huoltamotyöntekijä- ja baariapulaisten kouluttamiseksi. Nimeksi tuli Perttulan ammatillinen koulutuskeskus vuonna 1976, ja keskuksessa aloitettiin uusia ammattikoulutusaloja sekä valmentavaa koulutusta nuorille ja aikuisille, joilla on kehitysvamma tai laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Vuonna 1986 nimeksi tuli Perttulan erityisammattikoulu. Vuodesta 2009 lähtien koulu on toiminut osana Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskusta.
Perttulaan johtavan maantien varrella on vuonna 1902 rakennettu vanha kansakoulu, Käpylä sekä Männistö-niminen rakennus ja sininen huvila.
Miemalan kylä
Miemalan kylän alueella on löydetty rautakautisia asuinpaikkoja ja kuppikiviä, joiden poikkeuksellisen suuri määrä viittaa rautakautiseen kulttikäyttöön. Läheisellä Hakovuorella oli muinaislinna. Kirjallisissa lähteissä Miemalan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1383. Kylän nimi saattaa juontua pakanallisesta nimestä Miema tai Miemo. Keskiajan ja uuden ajan taitteessa kylässä oli seitsemän taloa, joiden välillä suoritettiin isojako 1780-luvulla.
Avaran peltoaukean keskellä on puuston suojaamina Juppalan ja Tiirikkalan tilat, joihin johtaa puiden reunustamat tiet. Talot ovat kylän vanhalla paikalla. Tiirikkalan rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopulta, Juppalan 1900-luvun alusta. Kylän koulu aloitti toimintansa jo vuonna 1902, mutta nykyinen kivikoulu on rakennettu vuonna 1954. Miemalan kaupunginosassa on nykyään uudehko omakotitaloalue.
Miemalasta Turenkiin johtava maantie on ikivanha ja se on säilyttänyt linjauksensa. Tien varrella on Palvaanlinna, jota on arveltu muinaislinnaksi. Tien varrella on mm. Pietilän 1880-luvulla rakennettu päärakennus, talouskeskus ja riihi tien toisella puolella.
Ylänne
Ylänteen tila on vanha rälssitila. Sen omisti 1900-luvun alussa Oy Harviala Ab. Vuonna 1917 Emma Hedman vuokrasi tilan ja perusti sinne kymmenpaikkaisen poikien työkodin. Siitä tuli vuonna 1924 valtion laitos, ja vuonna 1947 sen nimeksi tuli Perttulan koulukoti. 1950-luvulla kouluun otettiin myös tyttöjä, ja alueelle rakennettiin asuntola ja koulu, ns. Hovi. Myöhemmin laitos toimi työkotina, ja nykyään siinä on Hämeenlinnan lääninvankilan alainen avovankila.
Harjulan huvila on Ylänteen vanhimpia rakennuksia, 1900-luvun alussa Alli Trygg-Heleniukselle rakennettu. Jugendtyylinen Metsola on sijainnut aiemmin Perttulan alueella, Norjanmäen juurella. Peltola on peräisin samalta ajalta.
Lähteet
Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hämeenlinna 2003
http://www.saunalahti.fi/kup/kirjat/dict/perttula.html
Perttulan ratsutila. Häme-Wiki