Iso-Hiiden kartano
Iso-Hiiden kartano on Janakkalassa Hiiden kylässä. Hiiden talo on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1383. Iso-Hiiden päärakennus on rakennettu vuonna 1882. Nykyisen klassisistisen asunsa se sai vuonna 1925 toimeenpannussa, arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemassa korjauksessa. Päärakennuksen ympärillä on vanha englantilaistyylinen puisto. Iso-Hiiden talousrakennukset ovat 1920-luvulta.
Hiiden kylä
Iso-Hiiden kartanon nimi viittaa muinaissuomalaiseen kulttitoimintaan. Janakkalan seutu olikin muinaisen hämäläisasutuksen etelärajaa rautakaudella, ja sen keskuspaikka oli Kernaalan järven alue. Turenki, Kiipula, Räikälä, Monikkala, Hakoisten linna ja Unikonlinna kuuluivat siihen. Kernaalan järvi oli vesistöliikenteen keskus, ja sen yhdisti Vanajaveteen Hiidenjoki. Kernaalan järveen laskivat myös Räikälän joki, Tuulensuun joki, Tervajoki ja Puujoki. Alueelta on tehty runsaasti kivikauden ja rautakauden aikaisia muinaislöytöjä: uhrikiviä, vasarakirveitä, talttoja, kalmistoja, ruumishautoja aseineen ja koruineen. Polttohaudat muuttuivat kristinuskon myöstä ruumishaudoiksi. Janakkalan muinaismuistot kuvaavat hämäläisten elämää kivikaudesta kristilliseen aikaan, joka kulminoitui Janakkalan Pyhän Laurin kirkon rakentamiseen Tarinmaalle.
Vuoden 1383 Vanajan Miemalan ja Niemenpään rajaa käsittelevässä tuomiokirjassa mainitaan lautamiesten joukossa Hiiden Lauri, ja vuoden 1385 käräjillä on lautamies Hiiden Antti. Vuonna 1537 Hiiden Mikko teki sopimuksen Mallinkaisten maiden jakamisesta Monikkalan Knuutti Antinpojan kanssa. Vuonna 1637 veti Monikkalan kartanon omistaja Erkki Antinpoika Lilliebrunn turkhautalaiset talonpojat näiden poltettua tervaa Mallinkaisten maalla.
Hiiden kylässä oli 1300-luvun lopulla Hiisi I ja II -talot. Vuosina 1580-1617 olivat Hiisi III -talot ja vuosina 1600-1639 Hiisi IV -talot. Ne olivat autiotiloina 1500-luvun lopulla ja tulivat kruunun omistukseen. Hiisi oli kestikievarina vuonna 1590 ja vuonna 1616 Niilo Boijen rälssinä. Taloista tuli ratsutiloja 1600-luvulla, ja niiden omistajat olivat Sipi Rekonpoika ja Simo Pekanpoika. Hiidestä tuli Uudenmaan rakuunarykmentin everstiluutnantin komppanian rustholli vuonna 1680, ja sen augmenttina oli Seppälän talo Hauhon Ilmoilassa.
Hiiden kartanon omistajia
Hiiden kartano muodostettiin vuonna 1682 Hiiden kylän kahdesta talosta, ja Nuolialan kylän neljä taloa liitettiin kartanoon vuonna 1850, kun Hiiden omistaja maaherra Anders Gustaf Langenskiöld osti ne. Hiiden kartanon ensimmäinen omistaja vuosina 1681-1698 oli Hämeenlinnan pormestari Göran Pietarinpoika Villandt, joka meni naimisiin Sipi Rekonpojan tyttären kanssa. Seuraava kartanon omistaja oli nimismiea ja kruununvouti Gabriel Fulda puolisonsa Magdalena Reuter vuosina 1698-1711. Fuldan tyttären Maria Gustavan puoliso Anders Johan Lilliebrunn, Monikkalan kartanon omistaja tuli Hiiden kartanoon isännäksi vuonna 1760. He asuivat Hiidessä vuoteen 1762. Hiiden kartano paloi vuonna 1739. Sen uusi pirtti, kamari ja eteinen sekä kolme navettaa tuhoutuivat.
Sotaviskaali Erik Vilhelm Lilliebrunn ja puolisonsa Sofia Elisabeth Uggla asuivat Hiiden kartanossa vuosina 1760-1775. Vuonna 1765 sattui jälleen tuhoisa tulipalo, jossa pirttirakennus ja pakaritupa paloivat. Erik Lilliebrunnin vävy luutnantti Johan Adolf Blåfield ja puoliso Vendela Sofia Lilliebrunn elivät kartanossa vuosina 1775-1795.
Kartano oli Brunow-suvun hallinnassa vuosina 1795-1830. Gabriel Adam Brunow asui siellä puolisonsa Ottiliana Gustav Ugglan kanssa.
Everstiluutnantti ja maaherra Anders Gustaf Langenskiöld omisti Iso-Hiiden kartanon vuosina 1831-1853. Hänen puolisonsa oli Hedvig Gustava Gripenberg, ja perikunta hallitsi kartanoa vuoteen 1864. Kartano siirtyi sen jälkeen kapteeni Johan Reinhold Boijen ja hänen vaimonsa Ida Helena Lovisa Blåfieldin haltuun, sen jälkeen omistajia olivat kenraalimajuri Mauritz Ferdinand von Kothen ja Valborg Forsblom. Tilanomistaja Georg Aleksander Uschakoff puolisonsa Lovisa Wilhelmiina Adelaide Vinbergin kanssa osti Iso-Hiiden näiden perillisiltä vuonna 1875. Isäntäväen ollessa rekiretkellä Hamppulan koulussa uusi tulipalo tuhosi päärakennuksen vuonna 1898, ja tyttärentytär Saga Fogelholm kuoli tulipalossa. Palon jälkeen alettiin vuonna 1882 rakennettua, uusrenessanssityylistä ns. kavaljeeriflyygelirakennusta käyttää päärakennuksena, ja se on yhä käytössä.
Iso-Hiiden viljelyspellot olivat huonossa kunnossa, mutta uudet omistajat, tilanomistaja Harald ja Enni Lagerwall saivat ne hienoon kuntoon hoitaessaan tilaa vuosina 1913-1928. Eläinlääkäri Aleksander Malkki ja puolisonsa Marja Liisa Ilmoniemi asuivat Hiidessa vuoteen 1932, jonka jälkeen agronomi ja maanviljelysneuvoa Väinö Erkki Nieminen ja Siiri Maria Kukkonen olivat tilan johdossa. ostivat tilan.
Väinö Nieminen
Väinö Erkki Nieminen oli Helsingissä vuonna 1898 syntynyt maanviljelijän poika. Hän valmistui ylioppilaaksi 1917 Helsingin suomalaisesta lyseosta ja jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa. Agronomiksi hän valmistui vuonna 1923. Väinö Nieminen toimi vuosina 1923–1929 Uudenmaan läänin itäisessä piirissä, Hämeen läänin sekä itäisessä että läntisessä piirissä virkatalojen tarkastajana. Hankittuaan kokemusta maataloudesta valtion omistaman Jokioisten kartanon tilanhoitajana Nieminen päätti ryhtyä itsenäiseksi maanviljelijäksi ja osti Iso-Hiiden kartanon. Niemisten aikana kartanosta kehittyi mallikelpoinen tila. Hän toimi kaksi kautta kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1958–1966 ja työskenteli 1933–1945 valtion maatalouden tarkastajana, Maataloushallituksen yleisen osaston vt. päällikkönä sekä Tervakoski Oy:n maa- ja metsätalousosaston johtajana. Iso-Hiiden kartanon maita Nieminen viljeli vuoteen 1962, jolloin hänen poikansa agronomi Erkki Hiidenkari (1929–) jatkoi tilanpitoa yhdessä puolisonsa Kirstin kanssa. Erkki Hiidenkarin aikana toimintaa muutettiin viljanviljely- ja karjatilasta kasvinviljelyn suuntaan. Tilasta tuli pian suuri juurikkaan ja istukassipulin tuottaja. Iso-Hiiden Kartano muodostettiin osakeyhtiöksi vuonna 1978.
Iso-Hiisi tänään
Kartanon maita hoitaa nykyään Erkki Hiidenkarin tytär Tiina Hiidenkari. Tilan tuotannossa keskitytään suoran liiketoiminnan lisäämiseen. Avomaan puutarhatuotanto on yli 60 prosenttia tilan liikevaihdosta. Mansikka on Iso-Hiiden päätuote ja on 90 prosenttia tilan puutarhatuotannosta. Sitä viljellään 12 hehtaarin alalla ja saadaan sääoloista riippuen 20.000 - 80.000 kiloa kasvukaudessa. Pensasmustikkaa, vadelmaa, sokerimaissia ja hernettä viljellään yhteensä noin 4 hehtaarin alalla. Mustikka ja vadelma ovat tilan uutta tuotantoa. Tiina Hiidenkarin johtamana Iso-Hiiden kartanosta on tullut malliesimerkki ja uusien yritysmuotoisten toimintatapojen edelläkävijä.
Lähteet
Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9