Ero sivun ”Hausjärvi” versioiden välillä
p (yksi versio) |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
| (2 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Hausjärvi on vajaa 9000 asukkaan kunta Kanta-Hämeessä. Hausjärven kunta on perustettu vuonna 1868. Hausjärveen kuului vielä vuoteen 1918 saakka osa nykyistä Hyvinkään kaupunkia ja vuonna 1922 erotettiin nykyinen Riihimäen kaupunki. Hausjärvellä on neljä taajamaa: [[Oitti|Oitti]], [[Ryttylä|Ryttylä]], [[Hikiä|Hikiä]] ja [[Monni|Monni]]. Kunnan hallinnollinen keskus sijaitsee[[Image:Hausjarvi.vaakuna.svg.png|thumb|right|100x113px|Hausjärven kunnan vaakuna]] Oitissa. Hausjärven naapureita ovat Hyvinkää, [[Riihimäki|Riihimäki]], [[Janakkala|Janakkala]], [[Hämeenlinna|Hämeenlinna]], Hämeenkoski, Kärkölä ja Mäntsälä.<br> | Hausjärvi on vajaa 9000 asukkaan kunta Kanta-Hämeessä. Hausjärven kunta on perustettu vuonna 1868. Hausjärveen kuului vielä vuoteen 1918 saakka osa nykyistä Hyvinkään kaupunkia ja vuonna 1922 erotettiin nykyinen Riihimäen kaupunki. Hausjärvellä on neljä taajamaa: [[Oitti|Oitti]], [[Ryttylä|Ryttylä]], [[Hikiä|Hikiä]] ja [[Monni|Monni]]. Kunnan hallinnollinen keskus sijaitsee[[Image:Hausjarvi.vaakuna.svg.png|thumb|right|100x113px|Hausjärven kunnan vaakuna]] Oitissa. Hausjärven naapureita ovat Hyvinkää, [[Riihimäki|Riihimäki]], [[Janakkala|Janakkala]], [[Hämeenlinna|Hämeenlinna]], Hämeenkoski, Kärkölä ja Mäntsälä.<br> | ||
{{#display_map:60.78682,25.02728}} <br> | |||
==== Historiaa<br> ==== | ==== Historiaa<br> ==== | ||
| Rivi 33: | Rivi 31: | ||
<br>[[Coordinates::60.787053, 25.027324| ]] | <br>[[Coordinates::60.787053, 25.027324| ]] | ||
[[Category:Hausjärvi]] | [[Category:Hausjärvi]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Hausjärvi on vajaa 9000 asukkaan kunta Kanta-Hämeessä. Hausjärven kunta on perustettu vuonna 1868. Hausjärveen kuului vielä vuoteen 1918 saakka osa nykyistä Hyvinkään kaupunkia ja vuonna 1922 erotettiin nykyinen Riihimäen kaupunki. Hausjärvellä on neljä taajamaa: Oitti, Ryttylä, Hikiä ja Monni. Kunnan hallinnollinen keskus sijaitsee
Oitissa. Hausjärven naapureita ovat Hyvinkää, Riihimäki, Janakkala, Hämeenlinna, Hämeenkoski, Kärkölä ja Mäntsälä.
Historiaa
Hausjärveltä on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja. Väestö on aikoinaan tullut alueelle Salpausselän harjannetta pitkin. Ympäristö kirkonkylän ja Hikiän kohdalla on kaunista asutus- ja viljelysmaisemaa keskiaikaisperäisen Vanhan Hämeentien varrella. Vanha kylätontti on sijainnut tien varrella nykyisen Yli-Hinkkalan tienoilla. Vanha Hämeentie tarjosi aikoinaan yhteyksiä Hämeenlinnan kautta laajemmalle Pirkkalaan ja etelään Suomenlahden rannikolle saakka. Kylistä vanhimpia on tien varrelle harjun liepeelle rakentunut Turkhaudan kylä. Eräs Hämeen parhaiten säilyneitä kyläkokonaisuuksia on tiiviin ryhmäkylärakenteen säilyttänyt Lavinnon kylä. Puujoen varrella sijaitsevia hienoja aluekokonaisuuksia ovat mm. lukuisten vanhojen aittojen Puujaan kylä ja Torholassa avautuva laaja pelto- ja niittyaukea sekä Varunteen kosken myllypaikka.
Hausjärvi kuului aikaisemmin Janakkalan emäseurakuntaan, josta se erotettiin omaksi kappeliseurakunnaksi vuonna 1611. Se itsenäistyi vuonna 1855. Hausjärven kirkko on Martti Tolpon vuosina 1787-1788 rakentama ja se on Hämeen ainoa säilynyt puukirkko. Kirkon lähellä on vanha hirsinen viljamakasiini, jossa on nykyisin kotiseutumuseo. Kirkon lähellä on entinen kunnantalo, jossa toimi aikoinaan myös tyttökansakoulu. Myös entinen kirkkoherran pappila, pikkupappila ovat Hausjärven-Hikiän kylän tienoilla. Vuonna 1869 valmistuneen Riihimäen ja Pietarin välisen rataosuuden asemista ovat säilyneet Hausjärven Oitin ja Hikiän asemarakennukset. 1900-luvun lopun julkista arkkitehtuuria edustaa Hausjärven vanhainkoti Oitissa.
Kartanoiden Hausjärvi
Erkylän kartano on yksi aikakautensa huomattavimpia kartanoarkkitehtuurin edustajia. Rakennuksessa on uusgotiikan ja uusrenessanssin tyylipiirteitä. Erkylän kartanon omistaja ja kadettikoulun johtaja, kenraali J.R. Munck perusti vuonna 1856 alustalaistensa lapsille yksityisen Eskon koulun. Sen käytyä ahtaaksi, antoivat vapaaherra Carl Munck ja puolisonsa Minette Donnerin kanssa tontin uutta koulua varten. Sveitsiläistyylinen koulurakennus valmistui vuonna 1857 Vantaan Myllylammen rannalle ja on kulttuurihistoriallisesti arvokas.
Vaikuttavan kokonaisuuden muodostaa myös viljelyaukeiden ympäröimä Ryttylän kartanon ympäristö, missä rakennuskanta vaihtelee puisesta päärakennuksesta klassistisiin 1920- ja 30- luvun kivirakennuksiin. Karan kylän maisemia hallitsee yhä Karan kartano, johon päärakennuksien lisäksi liittyy useita vanhoja talousrakennuksia ja työväen asuinrakennuksia. Oitissa on Oitin kartano, joka syntyi Oitin tiilitehtaan myötä. Hausjärvellä on ollut 1800-luvun loppupuolelta sotien jälkeiseen aikaan paljon tiiliteollisuutta, joka on hyödyntänyt Salpausselän savimaita.
Nimi ja vaakuna
Hausjärven nimen uskotaan olevan peräisin hauste-nimisestä majavan sukurauhaseritteestä, josta tehtiin lääkettä jo 800 - 900 -luvuilla Euroopan ja Välimeren maiden tarpeisiin. Muunmuassa näitä tuotteita kuljetettiin Hämeen Härkätietä pitkin rannikolle myytäväksi.
Hausjärven kunnan vaakunan suunnitteli heraldikko, graafikko Olof Eriksson vuonna 1953. Vaakunan vinoristin kuvaa pitäjän hyviä liikenneyhteyksiä ja tähti on peräisin kenraaliluutnantti Johan Reinhold Munckin suvun vaakunasta.
Lisätietoa
Lasse Toivola on kirjoittanut useita teoksia Hausjärven historiasta, ihmisistä ja tapahtumista.
Lähde
Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9