Karan kartano

Karan kartano sijaitsee Hausjärvellä Karan kylässä, joka lienee asutettu 1300-luvun kuluessa. Kartanon 23 omistajasukua on tiedossa vuodesta 1569 lähtien. Karan kartano oli Karan kylän ainoa kantatila, josta on isonjaon jälkeen lohkottu muut tilat. Kartano oli ennen muinoin kylän keskus. Alue ulottui Turkhaudan ja Lavinnon rajalta nykyiseen Riihimäkeen asti; matkaa tuli 9 kilometriä.

Isäntiä

Vuonna 1803 kruununvouti Magnus Jakob Nordenswan osti kartanon von Konow-suvulta. 1900-luvulla tila oli suurimmillaan, n. 1300 ha, kunnallisneuvos Torsten Nordenswanin isännöidessä sitä vuosina 1899-1914. Perilliset hallitsivat tilaa vuosina 1914-1927, mutta kartanon maat pienenivät 624 hehtaariin vuoden 1918 vuokramaiden lunastuslain tullessa voimaan sekä vuosina 1919-1921 tehtyjen maakauppojen vuoksi. Perikunta myi Riihimäki ja Riihimäki 1 -nimiset tilat, jotka muodostivat suuren osan nykyistä Riihimäen kaupunkia.

Vuonna 1917 Gunnar Nordenswan osti kartanon perikunnalta, ja hänen tyttärensä Inge yhdessä miehensä Bengt Janssonin kanssa hallitsivat sitä 30 vuotta vuodesta 1957 lähtien. Poika Jonas osti Karan äidiltään vuonna 1987. Gunnar Nordenswan oli ostanut kartanolle vuonna 1928 Heikkilän tilan, joka vuonna 1797 oli halottu Anttilan tilasta sekä Karasta isojaossa lohkotun Penttilän.

Rakennukset

Karan kartanon vanhan päärakennuksen itäpääty on rakennettu 1700-luvulla ja sitä on jatkettu 1800-luvulla. Se on perinteisesti pitkä ja matala, ja säilytetty alkuperäisenä. Kuusijakoiset ikkunat ovat 1800-luvulta, samoin saumarimoitettu pystylaudoitus kertoo vanhasta tyylistä. Sisätiloissa ovat kattovasat näkyvissä.. Pihapiirissä on vanha hevostalli 1700-luvulta.

Kartanon mansardikattoinen päärakennus on rakennettu vuosina 1811–1812. Hirsirunkoinen, puolitoistakerroksinen talo on rakennettu luonnonkivien päälle. Rakennuksessa on nähtävissä empirevaikutteita. Kuusijakoiset ikkunat on muutettu ristikarmisiksi, ja katossa on lyhtyikkunat. Pieniruutuisia ikkunoita on julkisivun verannassa ja 1930-luvulla rakennetussa päätyerkkerissä. Päärakennusta ympäröivä puisto on 1850-luvulta. Kartanomiljööseen liittyy lisäksi useita vanhoja talousrakennuksia sekä kolme työväen asuinrakennusta 1800-luvun jälkipuolelta.

Karan kutomo

Kartanon pihapiirissä olevassa Penttilän päärakennuksessa aloittivat Saga Nordenswan ja Marga Lindroos vuonna 1932 Karan Kutomo Oy:n toiminnan. Kutomossa valmisti kymmenisen kutojaa tilaustyönä räsymattoja. Kuteet tuotiin valmiiksi leikattuina, ja kylän lapset kerivät niitä suuriksi keriksi taskurahoja ansaitakseen. Kutomossa myös värjättiin kuteita. 1980-luvun alussa tulipalo lopetti kutomon toiminnan.

Lähteet

Toivola, Lasse: Hausjärvi-kirja. Hämeenlinna 2001. ISBN 952-91-4038-X

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Toivola, Lasse - Laitila, Jukka: Hausjärveläistä rakennusperinnettä vuosisatojen takaa. Riihimäki 1996. ISBN 952-90-8007-7