Heinäjoki
Heinäjoki on yksi Janakkalan kylistä. Kylän pohjoisosa kuului aikaisemmin vuonna 1967 lakkautettuun Vanajan kuntaan. Turengista Heinäjoelle on noin 6 kilometriä. Heinäjoen naapurikyliä ovat Koljala, Kerkkola, Mallinkainen ja Saloinen. Heinäjoella toimii ala-aste, jossa oppilaita on nelisenkymmentä. Heinäjoen kylän alueella asukkaita on 242 (31.12.2000).
Vanhaa kyläasutusta
Heinäjoella on Lintuvuoren lähde, vanha uhrilähde. Se sijaitsee Lintuvuoren pohjoispuolella, 300 metriä Lintuvuoren talosta. 1900-luvun alussa talon isäntä löysi lähteestä 200 Ruotsin ja Venäjän vallan aikaista kuparirahaa. Heinäjoen kylän läpi kulki vanha tie, jota kutsuttiin Hiidentieksi. Heinäjoen kylän nimi viittaa luontonimiin, jotka ovat ominaisia Vanajan paikannimistölle, jossa on useita heinä-alkuisia nimiä. Nimi viittaa niittyyn tai metsälaitumeen, joka oli kaikille yhteinen.
Heinäjoen kylä on perustettu ennen vuotta 1539, jolloin kylässä on ollut kaksi taloa. Talo nro 1:n omistajaksi mainitaan Juho Klaunpoika ja talo nro 2:n omistajaksi Klemetti Matinpoika. Kolmas talo autioitui vuonna 1579, mutta Yrjö Laurinpoika otti sen viljelykseen vuosiksi 1607-1609, ja Jaakko Laurinpoika jatkoi sen viljelyä vuoteen 1631. Ylöstalon omistajana oli Yrjö Jaakonpoika. Siitä halottiin vuonna 1778 Keskitalo, jota viljeli Heikki Heikinpoika. 1800-luvun alkupuolella Keskitalo oli lampuotien viljelemä. Ylöstalosta halottiin myös Alastalo eli Takala, ja sen viljelijänä oli vuosina 1624-1633 Sipi Laurinpoika. Talon omistajina oli vuosina 1773-1783 nimismies Erik Filander ja hänen vävynsä kersantti Fredrik Johan Birerström vuoteen 1791 asti. Alastalosta halottiin Alastalo-Jakulan talo vuonna 1788, ja tilaa viljeli Eerikki Kustaanpoika Janakkalasta ja hänen jälkeläisensä, kunnes se liitettiin jälleen Alastaloon 1800-luvun alussa.
Lisätietoja