Saloinen (Janakkala)
Saloisten kylä on perustettu jo keskiajalla Janakkalaan Isojärven ja Lempellonjärven eteläpuoliselle alueelle. Toiminnallisesti Saloisten kylään luetaan myös Lempellon kylä, onhan se kuulunut samaan kinkeri- ja koulupiiriinkin. Lempellon tila, josta myöhemmin syntyi kylä, mainitaan yhtenä Harvialan omistuksista vuonna 1530.
Saloisten kansakoulua ovat käyneet myös entisen Lammin (nykyisen Hämeenlinnan) Perinkään kylän ja jo lakkautetun Vanajan pitäjän läheisten kylien lapset. Virallisesti Saloisten kylä loppuu Kirille mennessä jo Siivolantien kohdalla.
Saloisten kylään kuuluvien ns. uudistilojen Harjulan, Löyttyniemen, Mäyränpään ja Saarenpään asukkaat kuuluivat aikoinaan kirkon hallinnossa Uuteen Mallinkaisiin ja vuoden 1866 Janakkalan kuntakokouksen päätöksellä Uuden Mallinkaisten piirikuntaan. Saloisten asukkaat sanovat olevansa Saloksilta ja kotiin mennessään menevät Saloksille.
Vaikka Saloisten ja Lempellon kylät ovat suhteellisen vanhoja, ne jouduttiin kuitenkin osittain asuttamaan uudelleen 1600-luvun lopun suurten kuolonvuosien jälkeen. Isonvihan aikoina kuuluu Saloisten kylä menneen niin autioksi, että myöhemmin ihmiset sanoivat: “Jo on väkeä Saloksillakin, koska kukko laulaa.”
Saloisten kylän perustaminen
Saloisten kylä on jo sivuuttanut 600 vuoden iän, mutta sen tarkkaa ikää ei tiedetä. Ensimmäisen kerran kylä mainitaan vuoden 1341 tuomiokirjassa, mutta tulkintojen mukaan vuosi on oikeammin 1381.
Saloisten kylän nimi esiintyy muodoissa: Salo, Salos, Salois, Salonpää, Salonen ja lopulta Saloinen. Maarekisterissä kylän nimi on edelleen Salonen. Mm. Eerolan talon poika Villehard (s. 1880) käytti jonkin aikaa nimenään Villehard Salonen mutta muutti myöhemmin nimensä takaisin Eerolaksi.
Salosten kylä kuului myöhäisellä keskiajalla Mäskälän hallintopitäjän Kodialan neljänneskuntaan mutta Janakkalan kirkkopitäjään. Neljänneskuntayhteys viittaa siihen, että alue on alunperin asutettu Kodialasta käsin. Uudisraivaus on tehty joskus 1300-luvulla, sillä Salosten ja Kurkijärven (Kirin ja Kataloisten välissä) rajaa käytäessä vuonna 1384 selitettiin, että Olavi Vitikanpoika, joka oli jo vainaja, oli antanut kuninkaan puolesta tahtoimen Salosten miehille asuttavaksi. Kuninkaan tahtoimiksi sanottiin niitä talonpoikien yhteismaista kruunun yleismaiksi julistettuja asumattomia metsäkappaleita, joita oli jaettu uudisasukkaille. Salosten kylä on syntynyt tällaiselle yhteismaalle.
Lähteet
- Peltotalo, P. 2006. Saloksilta, Historiaa ja kertomuksia Janakkalan Saloisten ja Lempellon kyliltä. Saloisten kyläyhdistys r.y. 208 s. ISBN 952-92-0722-0
Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.