Kuninkaantie

Vuonna 1809 Hämeen läänissä oli kaikkiaan seitsemän maantietä, joista osa oli hyvin vanhoja. Suuri Rantatie tai Alinen Viipurintie, jota nyttemmin on ryhdytty kutsumaan myös nimellä Kuninkaantie. Se oli Turusta Viipuriin johtanut historiallinen maantie ja muodostui 1340- tai 1350-luvulla. Liikenteellisesti sen tärkein käyttöjakso ajoittuu 1700-luvulle, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä. Suuri Turuntie eli Hämeen härkätie kulki Turusta Hämeenlinnaan, ja sen jatko Ylinen Viipurintie Hämeenlinnasta itään Viipuriin Hauhon ja Tuuloksen kautta. Hauhon Kokkilassa yöpyi Juhana-herttua, joka asui Turun linnassa vuosina 1556-1563 ja josta tuli myöhemmin Juhana III. Hauholta hän suuntasi Lammin Porkkalaan ja sieltä kohti Viipuria.

Yliseltä Viipurintieltä tieltä lähti tie pohjoiseen ja Hauholle. Toinen tie Hauhon kirkolle kulki Hämeen linnasta Hattulan ja Hauhontaustantien kautta. Se vei Okerlan ja Hahkialan kylien läpi. Valtatien varressa sijaitseva Okerlan Pätiälän talo oli suuri kestikievari vuonna 16010. 

Hauhon ja Pälkäneen kirkkojen välisestä mahdollisesta tiestä ei löydy keskiajan lähteissä tietoa. 

Ruotsinvallan aikana tärkein kulkureitti Hämeenlinnasta Tampereelle ja Poriin kulki Iittalan kautta ns. Kuninkaantietä pitkin. Iittalasta Toijalaan menevän tien varressa on kivi, johon on hakattu tietoja Kuninkaantiestä.

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.