Porkkalan kartano

Kartanon historia

Lammin Porkkalan kylästä on ensimmäinen asiakirjamaininta jo vuodelta 1374, mutta todennäköisesti Ormajärven rantojen asutus on vielä vanhempaa ja peräisin aina pakanalliselta ajalta. Porkkalan kartano on vanhaa rälssiä. Niinpä omistajien luettelossa toistuvat tunnettujen aatelissukujen nimet. 1400-luvun alussa kartanon omisti Matti Djäkn. Vuonna 1411 Nils Tavast vaihtoi Djäknin kanssa osuutensa Hattulan Mierolan tilasta osuuteen Lammin Porkkalasta. Tämän kylän hän sitten vähitellen sai kokonaan itselleen ja teki siitä asuinkartanonsa. Vuosien aikana hän kartutti maaomaisuuttaan edelleen Lammilta ja lisäksi Tuuloksen Syrjäntakaa. 1500-luvun lopulla kartanon omisti Savonlinnan käskynhaltija Gödik Gustafinpoika Fincke. Gustaf Evertinpoika Horn sai 1600-luvulla äidin perintönä paitsi Ulvilan Sunniemen myös Lammin Porkkalan. Hornit eivät enää asuneet kartanossa. Horneilta kartano siirtyi Silfverhjelmeille ja edelleen Soopeille. Vuonna 1756 hovijunkkari Stjernvall osti Porkkalan kartanon ja ryhtyi tarmokkaasti parantamaan tilan rappiolle joutunutta maanviljelystä.

Kartanorakennukset

Kartanon asuinrakennuksen paikkaa on siirretty vuonna 1804 puoli kilometriä lounaaseen. Puinen, kaksikerroksinen päärakennus on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa talo sai 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Vanhimmat kivinavetan osat ovat 1820-luvulta. Päärakennuksen ympärillä on kaunis englantilaistyylinen puisto, jonka reunassa sijaitsee tornillinen huvimaja. Kartanoon johtaa laajan viljelymaiseman poikki kulkeva 600 metriä pitkä koivukuja.

Nykypäivä

Porkkalan kartanon omistavat nykyään Antti ja Anja Rikala. Vuonna 2010 Porkkalan kartano sai kansainvälisen Wildlife Estates-tunnuksen eli riistanhoidon mallitilan aseman. Porkkalan kartanon tilukset ovat olleet mm. Helsingin yliopiston ja Hämeen korkeakoulun luonnonhoitoon perehdyttävien kenttäkurssien säännöllinen vierailukohde. Ne ovat olleet ahkeran tutkimuksen kohteina tarjoten aineistoa mm. useaan väitöskirjaan. Riistanhoidon ja pienpetoihin painottuvan metsästyksen lisäksi luonnon monimuotoisuutta tilan alueella edistetään useiden arvokkaiden luontokohteiden suojelulla ja hoidolla. Porkkalan kartanossa toimii myös kukka- ja hautauspalvelu.

Lähteet

• Rakennettu Häme: maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. 2003. ISBN 951-682-717-9
• Virmala, A. ja Ruotsalainen, P. Lammin pitäjän historia 1. 1972. ISBN 951-95061-1-X
• SKS. Suomen kansallisbibliografia