Ero sivun ”Kalvola” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kalvola on kaupunginosakeskus [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]]. Aikaisemmin itsenäisenä kuntana Kalvola toimi 1.1.2009 asti, jolloin [[Hauho]], [[Hämeenlinna]], Kalvola, [[Lammi]], [[Renko]] ja [[Tuulos]] liittyivät kuntaliitoksen kautta yhteen yhdeksi kaupungiksi, jonka nimeksi tuli [[Hämeenlinna]]. Kalvolan maantieteellinen sijainti on hyvä, sillä se sijaitsee Helsinki - Tampere -moottoritien varrella, ja myös valtion rautatie kulkee sen kautta. Kalvolan läpi kulkee myös [[Kalvolan_"yleinen_maantie"|vanha tie]]. Kalvolan keskus on [[Iittala|Iittala]]. | Kalvola on kaupunginosakeskus [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]]. Aikaisemmin itsenäisenä kuntana Kalvola toimi 1.1.2009 asti, jolloin [[Hauho]], [[Hämeenlinna]], Kalvola, [[Lammi]], [[Renko]] ja [[Tuulos]] liittyivät kuntaliitoksen kautta yhteen yhdeksi kaupungiksi, jonka nimeksi tuli [[Hämeenlinna]]. Kalvolan maantieteellinen sijainti on hyvä, sillä se sijaitsee Helsinki - Tampere -moottoritien varrella, ja myös valtion rautatie kulkee sen kautta. Kalvolan läpi kulkee myös [[Kalvolan_"yleinen_maantie"|vanha tie]]. Kalvolan keskus on [[Iittala|Iittala]]. {{#display_map:61.09196,24.12793}} | ||
==== Vanhaa kulttuurimaisemaa<br> ==== | ==== Vanhaa kulttuurimaisemaa<br> ==== |
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Kalvola on kaupunginosakeskus Hämeenlinnassa. Aikaisemmin itsenäisenä kuntana Kalvola toimi 1.1.2009 asti, jolloin Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät kuntaliitoksen kautta yhteen yhdeksi kaupungiksi, jonka nimeksi tuli Hämeenlinna. Kalvolan maantieteellinen sijainti on hyvä, sillä se sijaitsee Helsinki - Tampere -moottoritien varrella, ja myös valtion rautatie kulkee sen kautta. Kalvolan läpi kulkee myös vanha tie. Kalvolan keskus on Iittala.
Vanhaa kulttuurimaisemaa
Kalvolan kulttuurimaisema on syntynyt Äimäjärven rantamille. Pysyvää asutusta Äimäjärven rannoilla on ollut vähintään rautakaudelta lähtien. Vanajaveden rannalta on löydetty yksi kivikautinen asuinpaikka. Kalvolan Peltokutila on yksi Hämeen laajimmista ja merkittävimmistä rautakauden hautaröykkiöalueista. Hämeenlinnasta pohjoiseen Kalvolan kautta, Äimäjärven pohjoispuolelta, vei Hiidentien nimellä kulkenut yhteys Toijalan ja Pirkkalan suuntaan Kokemäenjoelle. Vanajaveden laakson kartanomaisema jatkuu Kalvolassa. Kalvolan kartanoita ovat Kutila, Kutinen eli Janha, Iittala, Ahlajärvi, ja Äimäjärven rannalla sijaitsevat Kankaisten, Kuurilan ja Niemen kartanot, joiden laajat viljelymaisemat vaihtuivat pienten peltotilkkujen kehystämiin torppiin. Rimmin kylä oli 1700-luvulla torppa-aluetta. Kylän vanhaa rakennuskantaa on mm. Lähteenmäen tila. Kanajärven talo toimii yksityisenä talonpoikaismuseona.
Keskiaikana Kalvolan raja pohjoisessa oli Suur-Sääksmäki, etelämpänä Akaa ja Urjala sekä Tammela. Itäisenä rajana oli Suur-Hattula. Keskiajan lopulla Kalvolan kyliä olivat: Heinu, Sääksniemi, Kankaanpää, Kutinen, Iittala, Sauvala, Orjanhirsi, Keikkala, Sittala, Kuurila, Niemi, Taljala, Saviniemi, Unonen, Kutila, Ahlajärvi ja Lintumaa.
Keskiaikana Kalvola tunnettiin nimellä Keikkala. Vuosina 1331 ja 1332 mainitaan kirkkoherra Henrikin (dominus Henricus) johtama seurakunta eri tavoin kirjoitettuna: Keckala, Kekala, Kakelem ja Kyckalum. Kalvolan nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1405.
Kirkkopitäjä?
Kalvolaa pidetään yhtenä Hattulan kolmesta kappeliseurakunnasta. Kuten yllä todettiin, Kalvolan seurakunta mainitaan kuitenkin jo vuonna 1331, ja siitä on silloin käytetty Keikkala-nimitystä (ks. Kalvolan historia 1992, s. 91-97). Keikkalan hautausmaalla on keskiajalta peräisin oleva kivisakasti, joka on osa paikalla ollutta ensimmäistä puukirkkoa. Tuon kirkon ajoilta on myös Kalvolan nykyisen kirkon takasalissa nähtävänä oleva Kalvolan suojeluspyhimys, hyvän sadon tuoja, Pyhä Olavi. Kansallismuseossa on toinen Kalvolan kirkossa olleista veistoksista, joka on 1200-luvun lopulta tai 1300-luvun alusta. Sen oletetaan esittävän Pyhää Eerikiä, Ruotsin kansallispyhimystä ja keskiaikaisen käsityksen mukaan suomalaisten käännyttäjää kristinuskoon. Nämä pyhimysveistokset kirjallisten lähteiden lisäksi vahvistavat Kalvolan olleen hallinnollisesti itsenäinen kirkkopitäjä jo 1300-luvun alussa.
Kalvola kuului varhaiskeskiaikana Lehijärven käräjäpitäjään. Yhteinen linnavuori oli Tenholan linnavuori. Puolustusyhteisyö oli alkua kirkolliselle yhdistämiselle, jolloin syntyi suur-Hattulan emäkirkko. Hämeen ensimmäinen suuri tiilikirkko, Hattulan kirkko rakennettiin 1400-luvun puolessavälissä, ja kalvolalaiset ovat olleet todennäköisesti sitä rakentamassa ja korjaamassa.
Koulu- ja kirjastolaitos
Kalvolassa käynnistyi koulujen perustaminen hitaammin kuin muualla Hämeessä. Niiden kalleutta ja lasten "sivistämistä herroiksi" pelättiin. Vuonna 1867 kirkkoherra V.A. Skogström teki aloitteen asiasta Cygnaeuksen kehottamana. Kutisten kartanon leskirouva Charlotta Barck myi edullisesti tontin Sauvalan kylästä, ja vuonna 1870 koulun rakentaminen alkoi kunnallisneuvos J.F. Lönnholtzin vaikutuksella. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1872. Ensimmäinen opettaja oli David Hämäläinen. Edistysmielinen Rouva Ida Lönnholtz Niemen kartanosta perusti kymmenen vuotta myöhemmin yksityiskoulun Pirttikoskelle. Vuosisadan vaihteen tienoilla ja sen jälkeen perustettiin muihinkin kyliin kouluja.
Jo 1850-luvulla oli Kalvolassa pantu vireille kirjastolaitoksen perustaminen, joka kuitenkin kuivui kokoon varhaisessa vaiheessa. Vuonna 1860 piispantarkastuksen yhteydessä kehotti arkkipiispa perustamaan kirjaston siveellisyyden nostamiseksi sivistyksen avulla. Kirkkoherra Skogström alkoikin kerätä varoja ja lahjoituksia kirjaston kartuttamiseksi. Aluksi kirjasto toimi kirkon sakaristossa kirkkoherran hoitamana, mutta vuonna 1867 lukkari sai sen hoitaakseen. Myöhemmin kirjasto toimi koulun yhteydessä..
Kalvolan nähtävyydet
Kalvola tunnetaan kirkkaasta lasista, kovasta graniitista sekä järvisestä ja metsäisestä seudusta. Kalvolan keskuksessa, Iittalassa, sijaitsee Iittala Group Oyj:n lasitehdas. Iittalan lasimäellä voi tutustua myös lasinvalmistuksen historiaan Iittalan lasimuseossa. Iiittalan kylän asutus on on aikoinaan kasvanut lasitehtaan työntekijöiden myötä.
Lasimäellä on Lasimäen ravintola, ja lasitehtaan myymälä, useita galleriatyyppisiä taide- ja käsityöliikkeitä sekä Kultasuklaa Oy. Vanhassa puukoulussa Iittalassa Kalvolan kirjaston lähellä on jokakesäinen Naivistit Iittalassa -näyttely. Iittalassa on myös jokakesäiset taidekirjapäivät.
Lars Sonckin suunnitteleman Kalvolan kunnantalon rakenteissa on käytetty paikallista graniittia. Kalvolan graniittia on hyödynnetty rakennusmateriaalina myös esimerkiksi eduskuntatalossa.
Kalvola Virtuaalipolku.fi-palvelussa
Kalvolan löydät myös Virtuaalipolku.fi-palvelusta. on merkitty alueen kotiseutukohteita. Nähtävyyksiin voi tutustua seuraamalla kahta erilaista reittiä, jotka on merkitty karttaan.
Lähteet
Kalvolan historia I. Hämeenlinna 1992. ISBN 952-90-4151-9
Kuuliala, Wiljo-Kustaa: Kalvolan vaiheita. Riihimäki 1948.