Kalvolan Peltokutilan polttokalmisto

Peltokutilan polttokalmisto (550-700 jKr.) on Kalvolan vanhimpia rautakauden hautapaikkoja ja yksi aikansa rikkaimmista kalmistoista maassamme. Vainajat poltettiin roviolla, hautaan pantiin vainajan jäännösten (palaneiden luunpalojen) lisäksi vainajan omaisuutta. Hautaukset tehtiin maan pinnalle ilman hautauurnaa ja peitettiin kivillä ja maalla.

Aseiden runsaudesta päätellen Peltokutilan kalmistoon on haudattu etenkin sotureita. Aseiden määrää on pidetty osoituksena myös paikallisesta raudan käsittelystä ja aseiden valmistuksesta. Työ- ja tarvekaluja pantiin sekä nais- että miesvainajille. Kalmiston korut ovat kuuluneet naisille.

Keihäänkärjet ovat yleisimpiä rautakauden muinaislöytöjä Kalvolassa. Keihäitä käytettiin sekä sodassa että metsästyksessä. Miekkaa pienempänä lyömäaseena käytettiin taisteluveistä. Soturin aseistukseen kuului myös rautaosilla vahvistettu puinen kilpi.

Hautapaikoista on löytynyt myös kirveitä, viikatteita, veitsiä, tulusrautoja ja hevosten kuolaimia. Löydöt kertovat rautakauden elinkeinoista ja työnteosta.

Yleisimpiä koruja olivat soljet, rannerenkaat, sormukset ja ketjut. Rautakauden korut olivat enimmäkseen pronssia, mutta hopeakorujakin käytettiin.

Peltokutilassa on n. 90 röykkiötä, joista hautaröykkiöitä 51. Peltokutila sijaitsee Kutilan kylässä, n. 3 km Iittalan taajamasta Kotkajärven suuntaan. Aluetta esitellään Kalvolan historiakohteet -esitteessä, jota on saatavana Kalvola kirjasto-palvelupisteestä Iittalan lasimäeltä.