Ero sivun ”Löyttymäki” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Löyttymäki on suomalainen kulmakunta ja asumiskylä Etelä-Suomen läänissä, Kanta-Hämeen maakunnassa ja [[Janakkala|Janakkalan]] kunnassa. Löyttymäki sijaitsee noin 20 km itään Janakkalan päätaajamasta [[Turenki|Turengista]]. Sen naapureita ovat pohjoisessa [[Saloinen (Janakkala)|Saloinen]], etelässä [[Jokimaa|Jokimaan kylä]] ja idässä [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] puoleinen Hietoinen (vuoteen 2009 [[Lammi|Lammin]] kuntaa) sekä [[Hausjärvi|Hausjärven]] puoleinen Puujaa. Lännessä kylä rajoittuu paljolti suureen Mallinkaistenjärveen ja kylän halki virtaa myös Mallasjoki. | Löyttymäki on suomalainen kulmakunta ja asumiskylä Etelä-Suomen läänissä, Kanta-Hämeen maakunnassa ja [[Janakkala|Janakkalan]] kunnassa. Löyttymäki sijaitsee noin 20 km itään Janakkalan päätaajamasta [[Turenki|Turengista]]. Sen naapureita ovat pohjoisessa [[Saloinen (Janakkala)|Saloinen]], etelässä [[Jokimaa|Jokimaan kylä]] ja idässä [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] puoleinen Hietoinen (vuoteen 2009 [[Lammi|Lammin]] kuntaa) sekä [[Hausjärvi|Hausjärven]] puoleinen Puujaa. Lännessä kylä rajoittuu paljolti suureen Mallinkaistenjärveen ja kylän halki virtaa myös Mallasjoki. | ||
{{#display_map:60.895604,24.939036}} | |||
==== Kartano ==== | ==== Kartano ==== |
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Löyttymäki on suomalainen kulmakunta ja asumiskylä Etelä-Suomen läänissä, Kanta-Hämeen maakunnassa ja Janakkalan kunnassa. Löyttymäki sijaitsee noin 20 km itään Janakkalan päätaajamasta Turengista. Sen naapureita ovat pohjoisessa Saloinen, etelässä Jokimaan kylä ja idässä Hämeenlinnan puoleinen Hietoinen (vuoteen 2009 Lammin kuntaa) sekä Hausjärven puoleinen Puujaa. Lännessä kylä rajoittuu paljolti suureen Mallinkaistenjärveen ja kylän halki virtaa myös Mallasjoki.
Kartano
Löyttymäen kylä on syntynyt Löyttymäen kartanon maille 1800-luvun alussa. Kartanon perusti Jonas af Enehjelm. Kartanon omistajiin on 1800-luvulla kuulunut myös tunnettu professori ja valtiomies Leo Mechelin (1839-1914). Varhaista teollisuutta edistivät Mallasjoen mylly ja saha. Kartanon tuella kylään perustettiin kansakoulu vuonna 1878. Koulutalo valmistui vuonna 1881 arkkitehti Sebastian Gripenbergin piirustusten mukaan. Löyttymäen kartano maksoi piirustukset. Rakennus maalattiin pääväriltään punakeltaiseksi. Kylässä toimii edelleenkin alakoulu, jota käyvät myös monet Jokimaalta ja Saloisilta. Yläkoulun peruskoululaiset käyvät Turengissa.
Löyttymäen koulun pihapiiriin pystytettiin Leo Mechelinin muistokivi, joka paljastettiin 23.5.2012. Mechelin vaikutti Löyttymäen koulun perustamiseen, sillä hän lahjoitti sille tontin omistamistaan maista. Muistokivi seisoo entisellä kartanon maalla. Muistomerkkihankkeen alkuunpanija oli Mecheliniuksen sukuseura. Kivi hankittiin Linnaseutu ry:n tuella ja Löyttymäen Kyläseuran väen järjestämillä talkoilla. Kiven veisti J.E. Kaila Oy Kalvolan graniitista.
Leo Mechelinin vaikutus kyläyhteisön kehitykseen oli merkittävä.
Onni Oja
Löyttymäessä syntyi taidemaalari Onni Oja vuonna 1909. Hän kävi Löyttymäen kansakoulua opettaja August Alhon aikana. Opettajansa kannustamana Onni Oja päätyi opiskelemaan Ateneumissa ja ulkomailla. Hän kuvasi myös Löyttymäkeä joissakin maalauksissaan, mm. Löyttymäen Kaiussa vuonna 1924 julkaistun maalauksen Hunttikalliosta ja samassa lehdessä vuonna 1925 julkaistun maalauksen Hunttikallion viisas ilves. Ilveksen hän kuvasi myös suunnittelemaansa Janakkalan kunnan vaakunaan. Onni Oja kirjoitti Löyttymäen Kaiku -lehteen kuvitusten lisäksi myös runoja Olaus Erävuon nimellä.
Kylä tänään
Tänä päivänä Löyttymäki tunnetaan parhaiten Peltola Golfista, jossa on myös klubitalo ja ravintola. Kylässä on pitopalvelu- ja maatilamatkailuyrittäjä. Kauppaa tai muita palveluja ei Löyttymäessä ole ollut sitten 1970-luvun. Nykyisin Löyttymäessä
asuu noin 300 asukasta ja väkimäärä on kasvamaan päin. Kesällä asukkaiden määrä moninkertaistuu. Löyttymäellä on noin 70 vakinaista asuintaloa ja parisataa kesäasuntoa.
Lähteet:
Pöyhönen-Wiik, J. Yli 1000 sivua Löyttymäen historiaa kansien välissä. Viikkouutiset 14.5.2010 [1]
Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9
http://www.loyttymaki.com/Historia3.html
Hämeen Sanomat 24.5.2012