Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto

Maamme ensimmäinen ja samalla maailman toinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Hämeenlinnaan 10.1.2001. Tämä oli merkittävä tunnustus kaupungin kansallisesti arvokkaille kulttuuriympäristöille ja luontokokonaisuuksille.

Alue

Kansallinen kaupunkipuisto käsittää Aulangon ja Hämeen vanhaa linnaa ympäröivän Vanajaveden laakson. Alue on yli 6 km pitkä ja noin 5 km leveä. Puiston maa-alue on 738 hehtaaria. Vanajavesi halkaisee puiston kahteen puoliskoon. Aulangon kautta alue yhtyy kaupungin pohjois- ja koillispuolisiin laajoihin metsä- ja peltoalueisiin, jotka jatkuvat Evon kautta aina Päijänteelle. Kattavan kevyen liikenteen reitistön ansiosta Hämeenlinnan kaupunkipuisto palvelee virkistysympäristönä niin kaupungin asukkaita kuin matkailijoita. Puiston omistajatahoja on 18, joista suurimpina Hämeenlinnan kaupunki ja Metsähallitus.

<widget type="googlemap"> <marker lat="61.00283" lon="24.46046">Linnanpuisto</marker> <marker lat="61.00624" lon="24.45514">Linnankasarmit</marker> <marker lat="61.00512" lon="24.44913">Ojoisten kartano</marker> <marker lat="61.01007" lon="24.45042">Kaupunginpuisto</marker>

<marker lat="60.99813" lon="24.46368">Sibeliuksenpuisto</marker> <marker lat="60.99904" lon="24.46243">Itsenäisyydenpuisto</marker> <marker lat="61.00073" lon="24.46321">Aleksis Kiven- ja Maaherranpuisto</marker>

<marker lat="60.99794" lon="24.47166">Rantapuisto</marker> <marker lat="60.99704" lon="24.47252">Ystävyydenpuisto</marker> <marker lat="60.99767" lon="24.47492">Pinellan puisto</marker>

<marker lat="61.00362" lon="24.46810">Varikonniemi</marker> <marker lat="61.01105" lon="24.46059">Rantareitti</marker>

<marker lat="61.02321" lon="24.45419">Aulangon puistometsä</marker> <marker lat="61.03061" lon="24.49007">Metsä-Aulanko</marker> </widget>

Linnan ympäristö

• Hämeen linna ja Linnanpuisto
• Linnankasarmi
• Ojoisten kartano
• Kaupunginpuisto

Koilliskulma

• Talomuseoalue: Palanderin talo ja Korttien talo
• Hämeenlinnan lyseon lukio
• Sibeliuksenpuisto
• Itsenäisyydenpuisto
• Aleksis Kiven- ja Maaherranpuisto

Verkatehdas

• Satama
• Rantapuisto
• Ystävyydenpuisto
• Viipurintien silta
• Lääninsairaalan alue
• Verkatehdas
• Pinellan puisto

Radanvarsialueet

• Rautatieasema
• Varikonniemi
• Rantareitti
• Rautatiesilta

Aulanko

• Aulangon Heikkilä
• Hotelli Aulanko
• Tekosaaret
• Aulangontie
• Aulangon puistometsä
• Aulangonjärvi
• Metsä-Aulanko
• Vanajaveden länsiranta

Nimeämisessä yhtenäiset kriteerit

Kansallisten kaupunkipuistojen arvioinnissa ja nimeämisessä käytetään yhtenäisiä kriteereitä, jotka takaavat kaikille kaupungeille tasapuolisen kohtelun ja kaupunkipuistojen valtakunnallisen tason säilymisen. Kansallisen kaupunkipuiston tulee sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen sekä puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti huomattavia puistoja ja viheralueita.

Kansallisen kaupunkipuiston täytyy olla osa kaupunkirakennetta eli sen tulee alkaa kaupungin ydinkeskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä. Alueen tulee olla puisto- ja viherympäristönä tarpeeksi laaja ja häiriötön sekä viherrakenteeltaan niin yhtenäinen, että sen kautta on mahdollisuus siirtyä kaupunginosasta toiseen. Ekologiselta kannalta on keskeistä, että alue on jatkuva eli liittyy välittömästi ilman selvää rajaa kaupungin ulkopuolella oleviin luonnonalueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun.

Kaupunkipuiston kehittäminen

Kansallinen kaupunkipuisto on ympäristöpsykologiaa parhaimmillaan. Kaupunkilaiset ovat heränneet huomaamaan, että omaa lähiympäristöä kannattaa vaalia, ja puiston kehittämistyön myötä asukkaiden keskinäinen vuorovaikutus on lisääntynyt.

Hämeenlinnan kaupunki on halukas kehittämään kansallista kaupunkipuistoaan. Kehittämissuunnitelma tukee niitä erityispiirteitä, joiden perusteella kansallinen kaupunkipuisto Hämeenlinnaan aikoinaan perustettiin. Ehdotetut toimet lisäävät kaupungin keskustan ja Aulangon välistä vuorovaikutusta ja tekevät alueesta historiallisen kaupunkimaiseman. Kansallisestikin merkittäviä ovat suunnitelman toimet, joiden avulla Ojoisten latokartano, Linnankasarmi ja Kaupunginpuisto ehdotetaan liitettäväksi Hämeen linnan maisemalliseen kokonaisuuteen. Ympäristöministeriö osallistuu tutkimus- ja selvitystyön rahoitukseen. Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan suunnitelman toteuttaminen lisää olennaisesti hämeenlinnalaisten virkistysmahdollisuuksia keskustassa ja sen läheisyydessä. Samalla se tukee asukkaiden kotiseututuntemuksen lisäämistä ja matkailun kehittämistä.

Kaupunki jatkaa valmistelua myös Aulangonniemellä sekä erityisesti Vanajankirkon maisemissa ja nykyisen kaupunkipuiston eteläpuolisilla harjualueilla. Laajennus lisäisi kaupunkipuiston luonnon monimuotoisuutta ja toisi sen piiriin uusia geologisia, kulttuurisia ja maisemallisia elementtejä. Laajennettu Hämeenlinnan kaupunkipuisto muodostaisi yhdessä Vanajaveden laakson ja Aulangon sekä Hämeen härkätien valtakunnallisten maisema-alueiden kanssa kokonaisuuden, joka olisi Suomessa ainutlaatuisen laaja ja monimuotoinen.

Hämeenlinnan kaupunki on käyttänyt kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta lähtien vuosittain noin 300 000 euroa puiston rakentamiseen ja kunnostamiseen. Lähivuosien kehittämisrahat kuluvat rantareitin vanhojen puistojen peruskorjauksiin. Suunnitelmat laivarannan puiston sekä vanhan teatteritalon vieressä olevan Ystävyydenpuiston kunnostamiseksi ovat jo olemassa.

Lisätietoja

Maisemareitti Vanajanrantaa Aulangon suuntaan Virtuaalipolku.fi -palvelussa

Lähteet

• Puistot ja puutarhat: suomalainen puutarhaperinne. Suomen kotiseutuliiton julkaisuja 2005: A11, s. 111
  
• http://www.hameenlinna.fi/Ymparisto-ja-luonto/Kansallinen-kaupunkipuisto/
• http://www.hameensanomat.fi/?article=93127
• http://www.suomenlatu.fi/poluistareiteiksi/tietoa/reittihankkeita/hameenlinna.doc
• http://www.ymparisto.fi
• http://centuri.htk.fi/kkp/