Hauho

Hauho sijaitsee Hämeenlinnan pohjoisosassa. Suomen vanhimpiin pitäjiin kuuluva Hauho oli itsenäinen kunta 1.1.2009 asti, jolloin Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät kuntaliitoksen kautta yhteen yhdeksi kaupungiksi, jonka nimeksi tuli Hämeenlinna. Hauhon kyliä ovat mm. Eteläinen, Alvettula, Mustila, Sappee, Vihavuosi, Hauhontausta, Tuittula, Miehoila, Torvoila ja Lautsia. Neljän ja puolentuhannen hehtaarin laajuinen Hauho 
edustaa perinteisiä Keski-Hämeen viljely- ja järviseudun kylä- ja viljelymaisemia. Paitsi avarat, kauniit maisemat, Hauholla on runsaasti myös kulttuurihistoriallista arvoa. Hauhon maisemakuvaa jäsentävät järvet ja niihin loivasti laskeutuvat savikot sekä Lammin - Hauhon - Pälkäneen - Pyynikin jykevään saumamuodostumaan kuuluva harjujakso. Hauhonselkä hallitsee maisemaa. Hauho viljavine peltoineen ja rikkaine kasvillisuuksineen kuuluu Etelä-Hämeen lehtokeskuksen alueeseen. Kotkonharju ja Kotkonkärki on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Hauhon alueella on monia edustavia hakamaita ja metsälaitumia, joita hoidetaan edelleen laiduntamalla.

<widget type="googlemap"> <marker lat="61.172156" lon="24.563112">Hauho</marker> </widget>

Esihistoriallista asutusta

Varhainen asutus Hämeessä keskittyi ilmastollisesti suotuisille alueille pääasiassa Vanajaveden laaksoon ja Hauhon vesistöjen tuntumaan, Tuuloksen Suolijärven, Lammin Ormajärven ja Pääjärven ympäristöön.

Hauhon seutu kuuluu varhaisimmin kiinteän asutuksen saaneisiin hämäläisalueisiin. Tästä kertovat lukuisat kivi- ja rautakautiset kiinteät muinaisjäännökset. Merkittäviä kivikautisia asuinpaikkoja ovat Hauhon Perkiö ja Hankalajärvi. Aikoinaan hiekkaisella järveen työntyvällä niemellä sijainnut Hauhon Perkiö on maamme runsaslöytöisin vasarakirveskulttuurin aikaan ajoittuva nuorakeraaminen asuinpaikka. Alvettulassa on kivikkoinen, komeita katajia kasvava niittyalue, jolla sijaitsee rautakautinen kalmisto ja ns. kuppikivi. Ne todistavat alueen pysyvän asutuksen juontuvan ainakin 600-luvulta. Alue on säilynyt maisemallisen arvonsa avaran viljelymaiseman keskellä hoidettuna lammashakana. Hyömäen kylän keskeisestä asemasta rautakaudella kertovat kolme uhrikiveä sekä polttokalmisto. Tuittulan kylän uhrikivet kertovat myös pakanuuden aikaisesta asutuksesta.

Kirkonkylä

Hauhon kirkonkylä on ainakin rautakaudelta peräisin ja nykyisen kirkon paikka on alueelta löydetyn polttokenttäkalmiston perusteella ikivanha. Hauhon seurakunta on tunnettu jo 1300-luvulla. Hauhon Sullittulan kylään oli jo keskiajalla rakennettu kyliä yhdistävä puukirkko, joka korvattiin 1500-luvun alussa rakennetulla kivikirkolla. Sullittula -nimi väistyi Kirkonkylän tieltä. Hauho kirkonkylä on harvinaisen hyvin säilynyt kokonaisuus. Se on rakennettu hyvin tiiviisti Hauhonselän Kirkonkylänlahdesta nousevalle harjun rinteelle. Kylän rakennuskanta on muodostunut muutamasta talonpoikaistilasta ja niiden ympärille sijoittuneista pienimuotoisista maattoman väestön asumuksista. Rakennukset ovat pääasiassa 1700- ja 1800-luvulta. Kylän halki kulkee hyvin perinteinen kyläraitti. Vanha kivikirkko tapuleineen ja pappiloineen on kylän kiintopiste. Hauhon kirkonkylän halki kulkeva vanha Tuulos - Hauho maantie on osa keskiaikaista Ylistä Viipurintietä.

Kyliä ja kartanoita

Hauhon vuosisatojen kuluessa kehittynyt asutus myötäilee harjunrinteitä ja järvenrantojen loivia moreenikumpareita. Vanhojen tiiviiden ryhmäkylien lisäksi siellä täällä viljelysten tuntumassa on yksittäisiä maatilojen rakennusryhmiä.

Alvettulanjoen varrella sijaitseva Alvettulan kylä on tiivis rykelmä, ja sen vanhat rakennukset reunustavat kauniisti kapeaa kyläraittia. Alvettulassa on yksi maamme vanhimmista rautabetonisilloista. Se on tiemuseon kohde. Viereinen Hyömäen kylä on menettänyt uusjaon yhteydessä osan tiiviistä rakenteestaan, mutta edelleen se muodostaa moni-ilmeisen rykelmäkylän, jonka kyläraitisto on hyvin säilynyt. Kylää hallitsee Hyömäen kartano, jonka pihaan johtaa kaunis vaahterakuja. Tila on kuitenkin pahoin rappeutunut. Parhaiten ovat perinteisen ilmeensä säilyttäneet kylän lukuisat itsellis- ja mäkitupalaismökit. Hyömäen ja Alvettulan kylät liittyvät samaan viljeltyyn järvenrantamaisemaan. Kokkilan kylä on edustava ryhmäkylä, sen harmonista viljelymaisemaa elävöittävät edustavat laidunniityt ja perinteinen rakennuskanta. Laajojen viljelysten ympäröimä Tuittulan kyläkeskus on säilynyt suhteellisen tiiviinä ja perinteisenä. Tuittulan viljelymaisemaan rajoittuva, puiston ympäröimän Länsi-Hahkialan kartanon vanhat rakennukset ovat edelleen vaikuttava kokonaisuus. Vanha koivukuja johtaa kartanolta maantielle.

Nähtävyyksiä ja tapahtumia

Hauhon tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Hauhon vanha kivikirkko sekä sitä ympäröivä Hauhon vanha raitti. Hauho-Seura ylläpitää kolmea museota, jotka ovat Kotkon talomuseo, Esinemuseo ja Vihavuoden Myllymuseo. Kesälauantaisin kirkonkylän toripaikalla pidetään kesätoria.

Kuvia Hauholta esittelee Hauhon maisemia. Elokuvien ystävät voivat puolestaan tutustua Hauholla kuvattujen elokuvien kuvauspaikkoihin. Hauhon Näyttämötaiteen Harrastajat ry.

on vuodesta 1952 lähtien järjestänyt kesäteatteriesityksiä Hauholla. Hauhon Vuolijoen kartanossa asuneen Hella Wuolijoen kirjoittamat Niskavuori - näytelmät ovat saavuttaneet suuren suosion. Niskavuori - teeman ympärille on kehittynyt jokakesäinen Niskavuori - viikko Sandran rinki - yöpyöräilyineen.

Lähteet

http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/

http://www.hameenliitto.fi/default.asp?docId=24529

Kuppikivi - Hämäläinen kulttuuriympäristö > Arvokkaat kulttuuriympäristöt > Maisema > Arvokkaat maisema-alueet > Hauhonselän kulttuurimaisemat

Hauhon historia II. Toim. Mäkelä-Alitalo, Anneli. Porvoo 2009. ISBN 978-952-92-5778-2

http://www.niskavuorinayttamo.fi/historia

http://www.niskavuorinayttamo.fi/yhteystiedot

Hauho Virtuaapolku.fi-palvelussa

Hauhon palvelut on koottu yhdelle kartalle, jonka löydät Virtuaalipolku.fi-palvelusta.