Myllymuseo

Häme-Wikistä

Vihavuoden myllymuseo on Hauho-Seuran ylläpitämä museo Hauholla Vihavuodella.

Jo vuonna 1433 päivätyssä asiakirjassa Vihavuoden koski esiintyy myllykoskena. Asiakirjassa mainitaan ensi kerran Vihavuodessa sijaitseva Sotjalan jakokunnalle kuulunut myllylaitos, jonka kerrotaan olleen olemassa ikimuistoisista ajoista lähtien. Vihavuoden mylly säilyi Rekolan myllärisuvun hallussa vuodesta 1638 aina vuoteen 1938 saakka, neljäntoista sukupolven ajan. Viimeiset kaksikymmentä vuotta se toimi vuokrattuna, kunnes kotitarvemyllyt johtivat jauhatuksen vähenemiseen. Vuonna 1958 myllyn toiminta loppui. Viimeisenä myllärinä työskenteli Eetu Jokinen. Nykyinen mylly on rakennettu osin virran päälle vuonna 1895 palaneen myllyn tilalle. Myllyn sai haltuunsa Hauho-Seura ry vuonna 1961, ja jonkin aikaa hoitamattomana ollut myllyalue kunnostettiin Myllymuseoksi. Museoalueeseen kuuluvat myllyrakennus, uudempi asuinrakennus ja aitta ovat 1800-luvulta. Vihavuoden myllyrakennus on yksi Ydin-Hämeen kuntien harvoista hirsisistä myllyrakennuksista. Hirsirunkoinen mylly on salvottu pitkille nurkille. Päätykolmioissa on pystylaudoitus, ikkunat ovat moniruutuiset ja ovi sijaitsee päädyssä, jonne johtaa kulkusilta. Myllyn sisäkalusto on tallella, mutta vesiratas ja voimansiirtolaitteet puuttuvat. Noin 100-vuotias rakennus on aikakaudelleen tyypillinen.


Museoalueeseen kuuluu myllyn lisäksi 1600-luvulla rakennettu myllypirtti, joka oli myllärin perheen ja myllymiesten asunto sekä 1800-luvulta peräisin oleva paraatipytinki eli asuinrakennus, joka oli alunperin tarkoitettu arvohenkilöiden majapaikaksi. Lisäksi alueella on aitta vuodelta 1849 sekä sauna.  Kohteen tekee erityiseksi juuri pihakokonaisuus. Museossa on esillä myllärin elämään ja työhön liittyvää esineistöä. Museo on avoinna sopimuksen mukaan. Museoon pääsyä voi tiedustella Vihavuoden koskikahvilasta, joka on auki kesäkuusta elokuuhun joka päivä kello 10-20. Myllymuseon tiloja käytetään myös kyläläisten ja Hauho-Seuran tilaisuuksien pitopaikkana.

Lähteet