Sappee
Sappeen kylä sijaitsee Hauhon pitäjässä Hämeenlinnassa. Kunnan koilliskulmassa ovat rajanaapureina Pirkanmaa ja Pälkäne. Sappeen naapurikylästä Vihavuodesta osa kuuluu Hämeenlinnaan ja osa Pälkäneen Puutikkalaan. Myös Pälkäneellä ja Kuhmoisissa on Sappee-niminen kylät. Kylän nimi on vanhaa hämäläistä alkuperää ja todennäköisesti juontuu henkilönnimestä "Sappi". Hauhon Sappeen kylä kuului aikoinaan Tuuloksen hallintopitäjään, ja se oli Hauhon pienimpiä kyliä. Se mainitaan kuitenkin jo vuoden 1462 asiakirjassa, jonka mukaan Tuuloksen käräjien lautamies oli Lars Sappialan. Vuonna 1539 kylässä oli kaksi veroa maksavaa taloa. 1500-luvulla Sappeen kylässä asui Montosen sukua, ja 1600-luvulla Kirjavaisia. Molempia sukuja tavataan Satakunnasta sekä Jääskestä. Perimätiedon mukaan Haikanvuorelta on louhittu kalkkia Hämeen linnan rakentamiseen Birger Jaarlin aikana. Sappeen kylässä edustavalla paikalla on Alastalon kartano.
Kylä ennen
Entiseen aikaan suurin osa kylän perheistä sai elantonsa maanviljelystä ja metsätöistä. Vihavuoden Saha työllisti aikoinaan satoja lähialueen asukkaita. Sappeen metsistä kuljetettiin puutavaraa Vihavuoden Sahalle ja sieltä aina Poriin asti. Kylällä oli kolme veneveistämöä ja Talvilahdessa tehtiin proomuja lautojen, lankkujen ja halkojen kuljetusta varten. Kirmulan talossa oli kestikievari, jossa matkalaiset saivat yöpyä ja ruokailla.
Alastalossa oli paljon lehmiä, ja tila toimi koulutustilana. Sinne tuli karjatalousihmisiä töihin muualta Suomesta. Alastalon vanhan ratsutilan klassisistinen päärakennus on rakennettu vuonna 1928. Pihassa on entinen pakarirakennus ja klassistinen aittarakennus. Rakennukset muodostavat vaikuttavan maisemakokonaisuuden. Alastalosta puolisen kilometriä etelään on maantien varrella Sappeen entinen kansakoulu vuodelta 1908. Koulua kävivät myös naapurikylien lapset, ja enimmillään koulussa oli yli 70 oppilasta.
Kylällä oli posti ja kauppa ja Vihavuodessa oli jopa kolme kauppaa. Kylällä toimi yhteisenä kokoontumispaikkana Työväentalo, joka on siirretty Valkeakoskelle kotiseutumuseoon.
Kylän palvelut
Nykyisestä Sappeen kylästä palvelut on siirretty suurempiin keskuksiin. Nykyisen Sappeen kylän asukkaat ovat entisen maatalousväestön, Vihavuoden Sahan työväen ja Karjalan evakoiden sulautuma. Vakituinen asutus on hajallaan laajan kylän alueella. Linja-autovuoroja poikkeaa Sappeessa Hauholta, Hämeenlinnasta, Lahdesta, Tampereelta ja Helsingistä. Vanhuksia ja autottomia kyläläisiä palvelee kaksi kertaa viikossa kulkeva asioimisbussi, minkä kyydissä pääsee Hauhon kirkonkylälle. Kauppa-auto käy Sappeessa kerran viikossa, ja Vihavuoden Koskikahvila tarjoaa kesäisin kahvilapalveluita.
Vakituisia asukkaita Sappeessa on satakunta, ja juurilleen palaa kylää halkovaa Luopioistentietä pitkin viikonloppuisin mökkiläisiä lähes yhtä paljon. Alueella on paljon järviä ja siksi myös paljon kesämökkejä. Maa- ja metsätalous ovat vielä nykyään monen talon elinkeino. Sappeen kylän näkyvin yritys on keskellä kylää sijaitseva Annilan hevostila, jonka hevosia näkee kesäisin laitumilla ympäri kylää. Työpaikkoja tarjoavia yrityksiä kylällä ei ole, mutta taloista löytyy mm. kone-, rakentamis- ja ruokapalvelualan yrittäjiä.
Kylätoimintaa
Hauhon Sappeen metsästysseura, jo 50 vuotta toiminut Sappeen Eräveikot ry. alkoi rakentaa vuonna 2002 talkootyönä hankerahoituksen turvin hulppean, lähes kirkkoa muistuttavan juhlakodan. Kota on halkaisijaltaan 10 metriä ja korkeus huipulle 11 metriä. Juhlakotaa vuokrataan ulkopuolisille juhlatilaisuuksiin, kuten syntymäpäiväjuhliin, häihin ja hautajaisiin. Kodanrakentamisen yhteydessä perustettiin Metsästysseuran alajaostoksi Kylätoimikunta, jolla on omat jäsenet, mutta hallinnollisesti se toimii Metsästysseuran yhteydessä.
Kylätoimikunta järjestää tapahtumia sekä kesällä että talvella, ja niistä ilmoitetaan kylän ilmoitustauluilla. Sappeen Diakoniapiiri kokoontuu useita kertoja vuodessa ompeluseuran merkeissä. Vihavuosi-yhdistys järjestää kesäaikaan paljon erilaisia tapahtumia Vihavuoden Koskikahvilan alueella. Vihavuoden koski on merkittävä luontokohde ja se on nykyään laajasti tunnettu virkistyskalastuksesta. Vähäniemen Virkistysalueen lintutorni, Vihavuoden Sahamuseo ja Myllymuseo ovat alueen nähtävyyksiä.
Lähteet
Koskimies, Yrjö Sakari: Hauhon, Luopioisten, Tuuloksen historia I. Hämeenlinna 1985. ISBN 951-99026-5-1