Toivaala
Muinainen Toivaala
Toivaalan kylä sijaitsee Tuuloksessa Hämeenlinnassa. Sen ikivanha tontti sijaitsee Eerolan kartanon mailla, Suolijärven luoteispuolella. Ensimaininta Toivaalasta on vuodelta 1433, jolloin Tuuloksen lautamiesten joukossa oli Michil Tåiuale-niminen mies. Nimestä on käytetty muotoja Toiwola ja Toiwala. Vanhan tarinan mukaan "vanha sotauros nimeltä Toivala" oli asunut Toivalan kylän keskellä olevalla kartanonmäellä Birger Jarlin aikaan ja oli rakentanut myös Tuuloksen kirkon. Jokatapauksessa Toiva on ollut jo keskiajalla käytössä Tuuloksessa kylän-tai liikanimenä, ja nimenä se viittaa niin etelä-karjalaiseen kuin virolais-suomalaiseen, pakanuudenaikaiseen nimistöön. Toivaalan viljelysmaiden nimet kertovat hyvin vanhasta peltoviljelystä, kuten esimerkiksi Raponpelto ja Rapoo. Toivaalasta on löydetty nuoremman rautakauden aikaisia ruumishautoja, jonka mukaan asutus on levinnyt hedelmällisille rantamaille Hauhon vesistön haaraumille jo varhaisina maanviljelyskulttuurin aikoina. Tuuloksen muinaislinnat, Laurinkallio, joka sijaitsee Pyhäjärven itäkulmassa sekä Toivaalan Linnakallio kertovat myös tästä ikivanhasta asutushistoriasta. Pyhäjärven ja Suolijärven välisellä alueella sijaitsevat Juttilan, Sairialan ja Toivaalan kylät ovat Tuuloksen vanhimpia ja keskeisimpiä asuinalueita.
Keskiajan Toivaala
Vuonna 1543 Toivaalassa oli yhteensä kuusi taloa, joista yksi oli rälssitila. 1400-luvun alkupuolella Sen omistajuuden jakoivat Lammin kirkkoherra Jöns Böste ja Sairialan Ihannus. Porkkalan kartanon Olavi Tavast, piispa Maunu Tawastin ja Martti Skytten sukulainen, lunasti molemmilta heidän osuutensa 1450-luvulla. Tämä lampuotitila sai myöhemmin nimen Rykäri eli Rapoo. Rykäri on muunnos Bryggaresta, mutta Rapoo on ehkä peräisin jo 1400-luvun lopulla Hauholla eläneestä Nicki Rapareisi -nimisestä katselmusmiehestä, jonka sukulaisen oletetaan olleen lampuotina tilalla. Rapoon omistajaksi tuli myöhemmin Hämeen linnanvouti Knut Posse, joka sai vuoden 1477 sarkajaon yhteydessä omistukseensa myös Sairialan kartanon. Hän omisti myös Olavi Tavastin leskeltä ostamansa Syrjäntaan Lepistön.
Nykypäivän Toivaala
Toivaalassa on vanha Eerolan kartano, joka isäntä saa elinkeinonsa viljan, rypsin ja sokerijuurikkaan viljelyllä. Kartano periytyy keskiajalta, ja siihen on aikoinaan yhdistetty mm. Sairialan kuninkaankartano. Toivaalan maisemat alkavat viereisen kylän, Sairialan, viljelyspelloilta ja seuraavat Suolijärven rantaa. Suolijärven pohjoispuolella kohoaa metsäinen selänne, joka antaa Tuuloksen kulttuurimaisemalle oman leimansa. Tuuloksen keskiaikainen kivikirkko hallitsee maisemaa Toivaalan edessä Suolijärven rannalla Sairialasta katsottuna.
Aivan Toivaalan vieressä, Eerolan tilan lähellä Kirkkotiellä on Terolan taimitarha.
Lähteet
Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I. Toim. Y.S.Koskimies. Hämeenlinna 1985. ISBN 951-99026-5-1