Theodor Chiewitz

Arkkitehti

Turun Läntisellä rantakadulla talon seinässä olevan muistolaatan on lahjoittanut Tukholman rakennusyhdistys vuonna 2000.

Georg Theodor Polychron Chiewitz (äännetään "tševits") oli ruotsalainen arkkitehti ja insinööri, joka toimi Suomessa 12 vuotta. Hän oli Turun ja Porin läänin ensimmäinen lääninarkkitehti. Häntä on luonnehdittu aikansa omaperäisimmäksi ja luovimmaksi, monipuolisimmaksi ja ahkerimmaksi arkkitehdiksi. 

Henkilöhistoriaa

Chiewitzit olivat tulleet Ruotsiin 1600-luvulla Puolasta. Theodor Chiewitz syntyi Tukholmassa 5.10.1815. Hän aloitti opinnot Tukholman teknillisessä instituutissa vuonna 1827. Hän jatkoi opintojaan Kuninkaallisen taideakatemian arkkitehtikoulussa 1829 ja valmistui sieltä 1832.

Chiewitz toimi Nyköpingin konepajalla piirtäjänä ja rakennusvastaavana huhtikuusta 1832 lokakuuhun 1833. Sen jälkeen hän piirsi laivoja sekä suunnitteli ja rakensi koneita laivaston suunnitteluosastolla aina elokuuhun 1834 asti. Tämän jälkeen hän työskenteli Kreikassa vuoteen 1836, Ericssonin piirustustoimistossa Englannissa 1837-39 ja Pariisissa vuoteen 1840.

Vuonna 1841 Chiewitz siirtyi Tukholman Taideakatemian opettajaksi, jossa jatkoi vuoteen 1843. Vuosina 1843-46 hänen toimeksiantonsa tulivat Ruotsin Kuninkaalliselta vankeinhoitolaitokselta.

Chiewitz avioitui marraskuussa 1842 kauppiaan tytär Laura Malvina Magnusonin kanssa. Pariskunta oli lapseton. He erosivat vuonna 1855. Toisen avioliittonsa Chiewitz solmi 1856 Tukholman kaupunginlääkärin tyttären Vilhelmina Maria Elisabeth af Grubbensin kanssa.

Jo 1840-luvulla Chiewitz oli perustanut Tukholmaan yksityisen piirustus- ja patenttitoimiston. Sen kaikki hankkeet eivät osoittautuneet taloudellisesti kannattaviksi ja Chiewitz ajautui konkurssiin ja maanpakoon. Hän muutti Turkuun 17.1.1851.

Toiminta Suomessa

Kaksi kuukautta Suomeen muuttonsa jälkeen hän alkoi toimia apulaisarkkitehtina Helsingin intendenttikonttorissa (nyk. Senaattikiinteistöt). Kun hänelle oli myönnetty suuriruhtinaskunnan kansalaisuus, hänet nimitettiin 26.5.1852 Turun lääninarkkitehdiksi. Tässä tehtävässä hän toimi kuolemaansa (28.12.1862) saakka. Vuodesta 1860 alkaen hän toimi myös Turun kaupunginarkkitehtina.

Suomessa Chiewitzin toimialaan kuuluivat kaikki kuvernöörin antamat tehtävät. Ne olivat usein sotilasrakennusten suunnittelua. Lääninarkkitehtina hän vastasi kruunun rakennuksista ja seurakuntien rakennustoiminnasta sekä niiden kirkoista. Hän toimi myös kaupunkisuunnittelijana ja tarkastajana. Kunnallisista tehtävistä tärkeimpiä olivat sillat.

Suomen rakennushallinnon 175-vuotisjuhlaan liittynyt Turun Chiewitz-näyttely esitteli vuonna 1986 hänen töistään yli 150 kohdetta. Joukossa oli useita sotilasrakennuksia, vankiloita, koulurakennuksia, sairaaloita, siltoja piirustuksineen ja kustannuslaskelmineen, sekä useita tehdasrakennuksia (mm. Nuutajärven lasitehdas, Littoisten verkatehdas, Auran sokeritehdas, Tampereen pellava- ja rautatehdas). Chiewitz osallistui myös ainakin 23 kirkon rakentamiseen ja korjaamiseen ja suunnitteli ainakin kuusi asemakaavaa (Pori, Loviisa, Uusikaupunki, Rauma, Salo ja Maarianhamina).

Samanaikaisesti Chiewitzilla oli runsaasti yksityisiä toimeksiantoja. Hän suunnitteli mm. huviloita ja asuinrakennuksia Turkuun ja Helsinkiin. Tunnetuimpia ovat Helsingin Ritarihuone (1862) ja Nya Teatern. Teatterirakennus tosin paloi jo vuonna 1863, mutta uusi rakennus noudatteli Chiewitzin suunnitteleman rakennuksen muotoa.

Chiewitzin tärkeitä tukijoita ja yhteistyökumppaneita olivat mm. kreivi Adolf Eugene von Rosen (1797-1886) sekä valtioneuvos Lars Gabriel von Haartman (1789-1859). Viime mainittu johdatti hänet myös kenraalikuvernööri, ruhtinas Aleksandr Sergejevitš Menšikovin (1787-1869) lähipiiriin. Chiewitzin tärkein ystävä ja toimeksiantaja Suomessa oli kuitenkin Axel Wilhelm Wahren (1814-1885).

Toiminta Forssassa

Chiewitz ja A.W. Wahren tunsivat toisensa jo Ruotsissa. He opiskelivat samaan aikaan Tukholman teknillisessä instituutissa. Wahren oli Chiewitzin merkittävin yksityinen toimeksiantaja Suomessa.

Chiewitz suunnitteli 15 eri hanketta Forssan tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Näihin kuuluivat mm. Wahrenin asuinrakennuksen (Corps de Logie) viimeistelytyöt, Forssan keilarata, Forssan ja Wiksbergin tehtaat, Kostholli eli henkilökunnan ruokala ja kokoussali, Wiksbergin kivimuuri eli kutomomestarin ja kirjanpitäjän asunto sekä yhtiön kokoussali, Tehtaankoulu, talvipuutarha, yhtiön kaupparakennus sekä lääkärintalo. Ehkä erikoisimpia hänen töistään olivat Forssaan Wiksbergin tehtaalle piirretyt asuinrakennukset. Hän suunnitteli seitsemän samankokoista ja –näköistä rakennusta, jotka eri tavoin sisätiloiltaan jaettuna palvelivat sekä työntekijöiden että työnjohdon asuintarpeita. Chiewitz laati myös puistoehdotuksia Forssaan.

Lähteitä

Mohlin, Torgil: Georg Theodor Polychron Chiewitz Torgil Mohlinin ja Olof Holmbergin kuvaamana. Helsingfors, 2009. ISBN 978-952-99780-2-1

Kaukovalta, K.V.: Forssan Puuvillatehtaan historia 1847-1934. Forssa, 1934.