Sotjala

Sotjalan vanhaa historiaa

Nimi

Sotjalan kylä Hauholla Hämeenlinnassa mainitaan lähteissä jo vuonna 1385, ja kylän muinaisuuteen viittaa myös Hovinkartanon puiston reunassa sijaitseva uhrilähde ja uhrikivi. Portaan-Sotjalan alue on Pyhäjärven läheisyydessä. Sotjala on Hauhon vanhin kylä siinä mielessä, että se on mainittu asiakirjoissa aikaisemmin kuin muut kylät. Vuonna 1389 Vanajan kuninkaankäräjien lautakunnassa istui mies nimeltä Jwnis af Sodhiala eli Juho tai Joonas Sotjalasta.Nimi "Sotjala" on omintakeinen hauholainen nimi, jolla ei ole vastinetta muualla. Se juontunee muinaissuomalaisesta etunimestä "Sotijalo" tai "Sotia", joka on myös esikristillinen nimi.

Sotjalan mahtimiehet

Sotjalan kylän taloluku oli keskiaikana suurimpia, ja siellä oli rälssitila, joka hävisi lähteistä 1500-luvulla. Sotjalan keskiaikaisperäinen kylätontti on lähellä Ali-Maulan tilaa. Lauri Maununpojan tila halottiin vuonna 1581 Maulaksi ja Niuraksi. Maula on lyhennys Maunulasta, ja Niura johtuu Niilosta. Näihin taloihin liittyy Tuuloksen huomattavin suku. Myöhäiskeskiaikana vuonna 1539 Portaan-Sotjalan jakokunta kuului Tuuloksen hallintopitäjään. Padasjoen kesäkäräjillä vuonna 1504 oli mukana Madz Hendrichsson Soidala, joka oli Hauhon maankatselmusmies. Hänen jälkeensä mainittiin Magnus Kottarinen ibidem (=samasta kylästä). Sukunimi Kottarainen oli eri muodoissa monilla käräjillä Tukholmaa ja Tanskaa myöten. Vuonna 1499 Magnus Kottarainen -niminen edusti kuningas Hannun pojan Kristianin vaaleissa 11 muun suomalaisen talonpojan joukossa. Samana vuonna tämä mies katsasti Sydänmaan kylän ja Porkkalan kartanon rajat. Magnus Kottarainen -suku oli Maulan talon omistajia, kun taas Niuran talon omistajat polveutuivat Niilo Kottaraisesta. Tämänkin sukuhaaran isännät toimivat katselmusmiehinä eli nauttivat suurta kunnioitusta Sotjalan väen keskuudessa.

Sotjalan keskiaikaisia nimiä oli myös Huuna; Lars Huna mainitaan lautamiehenä Hauhon käräjillä vuonna 1487. Talonnimenä Honna se esiintyy vuonna 1701 piirretyssä kartassa. Nimi on saksalaista alkuperää, ja on mahdollisesti tullut Hämeeseen Viipurista. Vuoden 1545 Viipurin pitäjän laivuriluettelossa mainitaan Laris Huna Koivistolta. Myös Kottaraisten suvun nimiä löytyy ko. laivuriluettelosta. Todennäköisesti osa Viipurinlahden talonpoikaispurjehtijoista siirtyi Hauholle 1300-1400 -luvuilla turkiskauppoja tehdessään ja asettui Hämeeseen talollisiksi ja eränkävijöiksi.

Oravaiset olivat myöhäiskeskiajalla Sotjalan suurimpia veronmaksajia. Suku on vaurasta ja arvovaltaista eränkävijäsukua, jonka kytköksiä Karjalaan ei voida todentaa, vaikka nimi vaikuttaa tyypilliseltä karjalaisnimeltä. Vanhimmat orava-nimeen liittyvät tiedot tulevat kuitenkin Hauholta ja Tuuloksesta.

Kummolan, Tarrin, Puskan ja Rättärin talot mainitaan vasta vuonna 1637.

Kylän rakennuksia

Ali-Maulan klassisistinen päärakennus on rungoltaan 1800-luvulta. Nykyisen asunsa se on saanut 1920–30-lukujen vaihteessa. Sotjalan entinen kansakoulu on rakennettu 1890-luvulla ja uudistettu vuonna 1926. Portaan-Sotjalan tien varressa aukeiden peltojen keskellä on VPK:n viehättävä kalustovaja. Hovinkartano Pyhäjärven rannalla toimii aktiivisen isäntäparinsa ansiosta taidekeskuksena ja ravintolana.

Sotjalan kulttuurimaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Koskimies, Y.S.: Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen kunnat. Hämeenlinna 1985. ISBN 951-99026-5-1