Ryttylän kartano
Ryttylän nimi esiintyy asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1435, mutta on ilmeistä, että kylä on asutettu jo vuoteen 1300 mennessä. 1500-luvun Ollilan talosta tuli 1600-luvulla rustholli eli ratsutila, jota alettiin nimittää kartanoksi.
Kartanorakennukset
Kartanon pitkä hirsinen päärakennus rakennettiin vuoden 1850 vaiheilla ylijahtimestari A.F. Granfeltin toimesta, ja sitä jatkettiin myöhemmin molemmista päistä lisäämällä niihin poikkipäädyt. Keskellä taloa on viisisivuinen veranta pariovineen ja päädyissä pienet pulpettikattoiset arkikuistit. Puinen väenrakennus Pirttilä on suunnilleen päärakennuksen ikäinen. Kartanon tiilinen navetta on 1800-luvulta. Kolmikerroksinen tiilinen viljamakasiini on rakennettu vuonna 1904. Tiilirakennuksiin saatiin tiilet omasta vuonna 1874 aloitetusta tiiliruukista. Kun Ryttylän kartano palstoitettiin vuonna 1909, joutui tiilitehdas päätilan mukana kolmen liikemiehen omistukseen. He perustivat vuonna 1912 Ryttylän Tiilitehdas Oy:n, jonka toimitusjohtajaksi tuli Jaakko Hietikko. Tiilitehdas kärsi tulipaloista vuosina 1925 ja 1935. Vuonna 1936 valmistui uusi tiilitehdas. Tiilen menekin pienentyessä 1980-luvulla tehdas purettiin vuonna 1989.
Kartanolla oli myös olutpanimo, Ryttylän Oluttehdas, jonka varatuomari Karl Granfelt perusti vuonna 1856 Punkanjoen varteen. Hän toivoi poikansa jatkavan oluttehtaan toimintaa, mutta niin ei käynyt. Granfelt kuoli elokuussa 1874, ja vuonna 1876 perikunta myi koko kartanon tehtaineen kenraalimajuri Carl Arvid Mauritz Standertskjöldille. Uusi omistaja yhdisti tiilitehtaan ja olutpanimon toiminnan. Vuonna 1884 hän laittoi kartanon huutokaupattavaksi, ja seuraavana vuonna tilan huusi itselleen eversti vapaaherra Hugo Robert Standertskjöld 225.000 markalla kalustoineen.
Vuonna 1890 Hugo Standertskjöld luovutti tilan ja sen ympäriltä 3 tynnyrinalaa maata Hausjärven kunnalle kansakoulun perustamista varten. Oluttehtaan hirsirakenteinen kiinteistö purettiin ja siirrettiin muutaman kymmenen metrin päähän ja rakennettiin kansakouluksi. Kansakoulu aloitti vuonna 1891.
Helsingin kaupunki osti vuonna 1914 kartanon ja perusti siihen koulukodin. Koulukodin aikuiset klassisistiset kivirakennukset ovat 1920- ja 1930-luvuilta. Kartanon alueella on vuodesta 1968 lähtien toiminut Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen Lähetyskeskus ja sen opisto. Kartanon rakennuksia on yhä jäljellä Lähetyskeskuksen pihapiirissä. Pitkä hirsinen kartanorakennus on yhä käytössä, ja se on nimeltään Haltiala. Yksi kartanon kaksikerroksinen hirsirakennus on purettu 1950-luvulla.
Kartanon kuuluisuuksia
Entisen Ryttylän kartanon ja nykyisen Lähetyskeskuksen pihalla on muistomerkki, jonka laatassa kerrotaan Uno Cygnaeuksen, Suomen kansakoulun isän, aloittaneen koulunkäyntinsä Ryttylän kartanossa vuosina 1820-1821. Uno Cygnaeus menetti isänsä 8-vuotiaana. Perhe muutti Janakkalaan Leppäkosken kartanoon, jonka isä oli ostanut. Uno toimitettiin Ryttylän kartanoon, jonka ullakkokamarissa ylijahtimestari August Granfeltin pojat Kalle, Augusti ja Axel sekä Uno saivat opetusta kotiopettajilta, ylioppilas Fonseliukselta sekä ylioppilas Melleniukselta.
Suomenruotsalainen kirjailija ja arkkitehti Karl August Tavaststjerna (s. 1860) vietti useita vuosia Ryttylän kartanossa. Hän kävi koulua Helsingissä, jossa hän asui setänsä, professori Axel Granfeltin luona. Myös Ryttylän kartanosta tuli hänelle tärkeä tukikohta äidin sisaren Sofian hoivissa. Hän kirjoitti Ryttylässä useita teoksiaan. Tunnetuin lienee hänen ystävänsä Juhani Ahon suomentama teoksensa "Kovina aikoina".
Lähteet
Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9
Toivola, Lasse - Laitila Jukka: Hausjärveläistä rakennusperinnettä vuosisatojen takaa. Riihimäki 1996
Toivola, Lasse: Sata vuotta Hausjärveä kuvin ja sanoin. Riihimäki 1990.