Riihimäki kaunokirjallisuudessa
Junan tuomia Puputin kulmassa - Riihimäki kaunokirjallisuudessa
Riihimäen kaupunginkirjasto on tuottanut verkkosivuston, jossa esitellään Riihimäkeä kaunokirjallisuuden tapahtumapaikkana. Sivuston ovat koonneet informaatikko Sirkku Seinä ja erikoiskirjastovirkailija Ritva Kuisma eri kirjailijoiden teksteistä. Tietolähteinä on käytetty kotiseutuneuvos Kalevi Penttilän lahjoittamia laajoja artikkeliaineistoja sekä kirjaston omia kokoelmia. Sivuston kuvituksena on monia Riihimäki-aiheisia valokuvia ja postikortteja pääosin Riihimäen kaupunginmuseon kokoelmista. Sivuston toteutukseen on saatu Opetusministeriön avustus.
”Lasitehtaasta oli se ilo, että se paloi ainakin kaksi kertaa vuodessa. Jos tulipalo oli tarpeeksi iso, niin kaikkien tehtaiden pillit alkoivat ulvoa hälytystä. Siitä tiesi, että kannatti mennä katsomaan, kun komeat liekit löivät tehtaan katosta läpi ja palomie-het taistelivat tulta vastaan. Huomenna sai sitten lukea lehdestä, että tehdas paloi, kun joku oli pudottanut sulaa lasia johonkin rasvaan, ja siitä se oli saanut alkunsa. Muulla tavalla Lasitehdas ei päässyt lehteen, vaikka ne tekivät maailman eniten olutpulloja.” (Aaro Vakkuri: Elämäni Fredan kanssa, 1990, s. 12) Näin kuvaa riihimäkeläiskirjailija Aaro Vakkuri 50-luvun tehdasympäristöä Riihimäen Lasitehtaalla.
Kirjallisuuden Riihimäki-kuvauksissa miljöönä ovat usein Riihimäelle tyypilliset rautatie, vankila, lasitehdas, varuskunta ja Puputin kulma. Irma Airiston runossa odotellaan sitä oikeaa Puputin kulmassa. [[|]] istuu Lyseon pulpetissa 1940-luvulla runossaan Koulussa. Samuli Paronen tarkkailee rautatieaseman hyörinää talvella 1970. Reko Lundánin romaanissa Aki kuljeskelee varuskunnan nimettömillä teillä. Myös muiden kirjailijoiden teksteissä Riihimäki on vilahdellut tapahtumapaikkana. Esimerkiksi Ilkka Remes on sijoittanut serbieverstin kärsimään tuomiotaan Riihimäen vankilaan kirjassaan 6/12. Nämä kaikki ja monta muuta kirjailijaa ja heidän tekstiotteitaan sisältyy Junan tuomia Puputin kulmassa -sivustolle.
Kaunokirjallisten tekstien myötä muodostuu aikajana aina Riihimäki-Pietari radan rakentamisen ajoilta 1800-luvun lopulta nykypäivään. Näiltä kaikilta vuosikymmeniltä löytyy Riihimäki-kuvauksia, joissa näkyy Riihimäen historiallinen kehitys pienestä asemakylästä kauppalaksi ja kaupungiksi. Kaunokirjallisia tekstejä tukemaan sivustoon liitettiin myös FT, dosentti Timo Salmisen kirjoittama historiaosuus Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä.
Junan tuomia Puputin kulmassa –sivusto avattiin Riihimäki-viikolla 7.9.2010.
Tervetuloa tekemään kirjallinen aikamatka Riihimäellä osoitteessa www.riihimaki.fi/kirjasto