Nukari
Nukarin tila sijaitsee Hämeenlinnassa Vuorentakana. Se on yksi silloisen Vanajan pitäjän Vuorentaan kylän kantataloista. Vanha Hämeen härkätie kulki Vuorentaan kylän ja Nukarin tilan läpi Hämeen linnaan. Tila sijaitsi alkujaan Vuorentaan vanhalla kylätontilla, josta se siirrettiin nykyiselle paikalleen peltojen keskelle vuonna 1928. Tältä vuodelta on peräisin myös nykyinen rakennus. Klassistinen sementtitiilinen rapattu päärakennus on rakennusmestari E.A. Talpon käsialaa. Kaikki talousrakennukset ovat samalta ajalta. Nelilapekattoinen viljamakasiini on siirretty vanhalta talotontilta.
Vanha Nukari
Nukarin tila mainitaan vuoden 1539 maakirjassa, ja sen isäntiä olivat Tuomas Pietarinpoika jälkeläisineen. Vuosina 1624-1667 taloa hallitsi Hattulan kihlakunnan vouti Jaakko Sipinpoika Nukari, jonka kuoleman jälkeen leski Marketta hoiti tilaa vuosina 1668-1676. Sen jälkeen se oli Juho Kristerinpojan vuokratila vuoteen 1690, jolloin siitä tehtiin ratsutila. Se siirtyi alkuperäisen Nukarin suvulta Turun pormestarille Berent Riggertson Munsterille, jonka puoliso ja hänen jälkeensä poika, hovioikeudensihteeri Anders Munster omisti lampuodin hoitaman tilan vuoteen 1721 asti.
Uusi Nukari
Anders Munster myi tilan Vanajan Luolajan Raakkulan isännälle Heikki Heikinpojalle, joka asui talossa vaimonsa Pirkko Kustaantyttären kanssa vuodesta 1728 lähtien. Pojat Kustaa Heikinpoika ja Heikki Heikinpoika jakoivat talon keskenään vuonna 1756. Heidän lapsenlapsensa, serkukset Amanda Juhontytär ja Kustaa Iisakinpoika avioituivat, jolloin tila yhdistettiin vuonna 1870. Kustaa Nukari alkoi viljellä tilaa aikanaan uudenaikaisella, voimaperäisellä viljelytavalla, joka vaati lannoitusta, vuoroviljelyä ja ojitusta. Kylässä toimitettiin isojakoa täydentävä uusjako, sillä Vuorentaka oli liian tiheä ryhmäkylä, kuten monet muutkin Vanajan kylät. Amandan kuoltua vuonna 1882 Kustaa avioitui janakkalalaisen Fredrika Kustaantyttären kanssa. Vuonna 1911 Kustaa ja Fredrika Nukari myivät talon vanhimmalle pojalle Kustaa Evertille. Vuonna 1929 valmistui Nukarin uusi päärakennus. Evert Nukari sairastui vakavasti ja kuoli vuonna 1944, ja puoliso Lempi (os. Jussila Orivedeltä) sekä tyttäret hoitivat tilaa. Tytär Sirkka Nukari tuli tilan omistajaksi, ja vuonna 1947 tuli Halikosta Allan Virta (1918-2006) isännäksi taloon. Hän muutti nimensä Nukariksi talon mukaan. Nykyään Nukaria hoitavat Antero ja Aila Nukari.
Luottamusmiehiä ja kansanedustajia
Kustaa Nukari (1844-1929) sai paljon luottamustehtäviä; hän oli mm. Hämeenlinnan maalaiskunnan kunnallislautakunnan esimies, kihlakunnanoikeuden lautamies ja neljäkymmentä vuotta kansakoulun johtokunnassa, puolet ajasta sen puheenjohtajana. Kustaa Nukarille kansakoulun tukeminen oli tärkeä asia. Maalaiskunnan ensimmäinen kansakoulun johtokunta aloitti vuonna 1874. Kansakoulua pidettiin Nukarin vanhassa päärakennuksessa vuosina 1879-1883. Vuonna 1881 järjestettiin koulun rakentamisrahaston kartuttamiseksi arpajaiset, Vuonna 1900 Mikkola, Nukari ja Kiltti lahjoittivat tontin Vuorenharjulta, ja koulua alettiin käydä Vuorelan koulussa syksyllä vuonna 1901.
Kustaa Nukari oli kunnan edustajana maakunnallisissa asioissa ja myös useasti talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajan valitsijamiehenä. Hän oli mukana myös Suuressa Lähetystössä, joka vei 5.3.1899 Suomen kansan adressin keisari Nikolai II:lle. Adressilla vedottiin sortotoimien lopettamiseksi. Keisari ei ottanut lähetystöä vastaan.
Kustaa Evert Nukari (1874-1944) osallistui kunnallis- ja maatalouspolitiikkaan maanviljelyn ohella. Hän oli kunnallislautakunnan esimies vuosina 1912 - 1930 ja kunnallisvatuuston jäsen vuosina 1918-1030, kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana lähes kaksikymmentä vuotta ja kirkkovaltuuston jäsenenä. Evert Nukarilla oli myös monia muita luottamustoimia. Hän oli Etelä-Hämeen maataloustuottajien liiton alkuunpanijoita ja sen puheenjohtajana vuosina 1918-1930 sekä toimi MTK:ssa. Vuonna 1924 hänet valittiin eduskuntaan kokoomuksen riveistä, mutta nousevan poliittisen uran katkaisi sairaus vuonna 1930.
Allan Nukari (aik. Virta; 1918-2006) valmistui agrologiksi vuonna 1946 Mustialassa. Tultuaan Nukarin tilan isännäksi Hän oli ensin Vanajan ja sitten Hämeenlinnan keskeisiä kokoomuslaisia kunnallismiehiä. Hän oli kunnanvaltuutettuna molemmissa kunnissa; Hämeenlinnassa vuosina 1967-1988, kaupunginhallituksessa jäsenenä ja varapuheenjohtajana vuosina 1977-1984 ja 1987-1988. Hän oli osuuspankin luottamustoimissa jäsenenä ja puheenjohtajana. Maataloustuottajain Hämeenlinnan yhdistyksen puheenjohtajana hän toimi lähes neljäkymmentä vuotta. Allan Nukari oli erityisesti pellervolaisen osuustoimintaliikkeen ja tuottajajärjestöjen paikallinen ja valtakunnallinen vaikuttaja. Hänen harrastuksenaan oli kirjoittaminen; kolmen vuosikymmenen ajan hän kirjoitti kolumneja Maamies-lehteen ja pakinoita Hämeen Sanomiin. Vuonna 1977 Allan Nukari sai maanviljelysneuvoksen arvon.
Lähteet
Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9
Vanajan historia I. Hämeenlinna 1976. ISBN 951-95296-2-4
Hämeenlinnalaisia 1639 - 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4
Nukari, Sirkka: Nukarin isäntiä ja emäntiä. Hämeenlinnan 2010. ISBN 978-952-99642-6-0