Lahdentaan kartano
Lahdentaan kartano sijaitsee Hattulan Tyrvännössä. Kartanoympäristö on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.
Kartanon historiaa
Lahdentaan kylä oli alunalkaen talonpoikainen kylä, jossa oli noin kymmenen taloa pienine hallanarkoine peltoineen. Monet taloista olivat veronmaksukyvyttömiä, joten ne päätyivät ensin kruunulle ja sen jälkeen Lepaan kartanon Thomas Beurraeuksen omistukseen. Vuonna 1605 hän sai niihin rälssivapauden. Talonpojat jäivät taloihin lampuodeiksi.
Ranskalaissyntyinen Beurraeus toimi Varsinais-Suomessa tuomarina, meni naimisiin Lepaan perijättären Sofia Hannuntyttären kanssa ja muutti Lepaalle. Hänen isänsä, Dionysius Beurraeus oli saanut aikoinaan läänityksinä Vanajaveden kapeikon tilojen verotulot. Dionysiuksen tappoi tai tapatti Eerik-herttua mielenhäiriössä. Beurraeuksen sotilassuku vaikutti Tyrvännössä lähes vuosisadan, ja Thomas Beurraeus omisti naimakaupan kautta valtavan maaomaisuuden, joka ulottui Lepaanvirran toiselle puolelle osaan Suontaan kylän taloista. Thomas Beurraeuksen tytär Elin peri Lahdentaan kartanon. Hän meni naimisiin Erik Boije af Gennäsin kanssa. Mäenpään rälssin peri tanskalaisen maaherra Rosenkranzin kanssa avioitunut tytär. Yksi tyttäristä peri Mattilan säterin. Lepaalla jatkoi poika Clas Beurraeus, mutta hänen kuoltuaan Lepaa siirtyi hänen sisarelleen, jonka puoliso oli sotaneuvos Anders Boije.
Lahdentaan Erik Boije haavoittui vakavasti 30-vuotisessa sodassa ja sai surmansa taistelussa Puolassa vuonna 1656. Hänen jälkeläisensä rakensivat Lahdentaan kartanoon uusia rakennuksia, ja vuonna 1684 tilalla oli peräti kaksi suurta asuinrakennusta. Samana vuonna kartanon rälssioikeus peruutettiin ja siitä tehtiin kaksinkertainen ratsutila, Mäkelä ja Kartano. Myös Mäenpää kuului Boijeille. Kartanon varsinainen kukoistusaika oli ison vihan jälkeen 1700-luvulla. Boijet olivat paikkakunnan mahtavin vaikuttajasuku tuona aikana; he olivat talousmiehiä ja kokeilivat mielellään uusia viljelystapoja tiluksillaan. Lahdentaakse rakennettiin 1700-luvun lopulla uusi, nykyisen pohjana oleva päärakennus ja sen ympärille perustettiin englantilaistyylinen puisto. Hyöty- ja koristepuutarhat saivat paikkakunnan kartanot kilpailemaan keskenään.
Boijen veljekset perustivat Lahdentaan ja Mäenpään tiloille kehruukoulut vuonna 1762. Otto Ernst Boijen kehruukoulu Lahdentaan kartanossa oli tunnetumpi. Kehruukoulut ovat osa Suomen teollistumista ja ensimmäisiä ammattikouluja, ja niiden isä oli Hans Henrik Boije, joka perusti vuonna 1750 Tampereelle Otavalan kehruukoulun. Häme oli pellavanviljelyaluetta, ja pellavalle mietittiin jatkojalostusta. Sotaneuvos Boije perusti myös Hämeenlinnaan kutomon, jonka johtajana toimi Carl Zitting. Kehruukoulujen ja kutomon toiminta hiiouivat 1770-luvulla talouspoliittisista syistä lopetettujen tukiaisten takia.
Boijen perilliset myivät Lahdentaan kartanon vuonna 1831 vuorimestari Gustaf Idestamille. Idestamit harjoittivat tilalla karjataloutta. Perhe toimi paikkakunnalla kirkon asioissa ja koulun perustamishankkeissa. Idestamien poika vuori-insinööri Knut Fredrik Idestam perusti 1860-luvulla Suomen ensimmäisen puuhiomon sekä Nokia Osakeyhtiön, joka nousi suomalaisen puumassa- ja paperiteollisuuden vientiyritykseksi. Idestamien tytär avioitui Suomen pankin johtajan ja senaattori Albert Nykoppin kanssa. He omistivat yhdessä Lahdentaan kartanon. Vuonna 1885 kartano siirtyi vapaaherra Edvard Robert Standertskiöldin omistukseen. Hän oli Aulangon perustajan Hugo Standertskiöldin veli. Edvard Standertskiöld perusti Suontaan kartanon. Hän osti kaikki kylän perintötalot; Hollon, Eskolan ja Klemolan 1890-luvulla. Niiden lampuodit muutettiin torppareiksi, mikä luonnollisesti aiheutti katkeruutta. Hollon talosta tehtiin kartanon päärakennus, ja muut rakennukset siirrettiin muualle. Vuonna 1915 Lahdentaan ja Suontaan kartanoiden yhteiselämä loppui Standertskiöldin myytyä Lahdentaan kartanon Hugo Hallamaalle entisen isännän muutettua Suontaakse.
Kartanorakennukset
Lahdentaan kaksikerroksinen hirsinen päärakennus vuodelta 1787 lukeutuu aikakautensa mahtavimpiin kartanorakennuksiin. Alkuperäisessä asussaan se oli mansardikattoinen ja punamullattu. Talon nykyinen, uusrenessanssityylinen asu syntyi 1880-luvulla suoritetussa korjauksessa. Tällöin rakennuksen päätyyn lisättiin korkea torni, joka on purettu 1925. Samassa yhteydessä rakennukseen liitettiin matala keittiösiipi arkkitehti Rafael Blomstedtin piirustusten mukaan ja talo uudistettiin parantolaksi. Kartanon päärakennukses
sa toimi 1956–1982 Hämeen metsätyönjohtajakoulu. Nykyisin kartano on yksityisasuntona.
Toinen asuinpihan rakennuksista, ns. pehtoorintalo on vuodelta 1815. Maantien toisella puolen on vanha 1800-luvun väentupa. Tien varrella on lisäksi vanhoja talousrakennuksia ja Lahdentaan ja Lepaan kartanon välillä ikivanha Vainomänty, johon liittyy useita tarinoita. Lahdentaan rakennuksia ympäröi laaja, 1700-luvulla istutettu puisto, joka päättyy rannassa kauniiseen paviljonkiin. Vanha, Tyrvännön kirkolle johtava maantie sivuaa kartanon lehtevää puistoa.
Tiheän kuusiaidan ympäröimän Männistön tilan vaiheet liittyvät Lahdentaan kartanoon. Jugendtyylinen asuinrakennus lienee 1900-luvun alusta. Käkyen huvila on erotettu itsenäisyyden ajan alussa Lahdentaan kartanosta. Hugo Hallamaa rakennutti 1922 komean, klassisistisen huvilarakennuksen, joka sijaitsee rannassa vanhojen puiden ympäröimänä. Rapatun rakennuksen runkomateriaalina on käytetty polttoturvetta. Kokonaisuuteen kuuluvat samanikäiset talousrakennukset.
Lähde
Ojanen, Eero: Tyrvännön historia. Tyrväntö-seura Ry. Hämeenlinna 2002. ISBN 952-91-4881-X
Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9