Hyvikkälän kartano
Janakkalassa, Hyvikkälän kylässä sijaitseva Hyvikkälän kartano on syntynyt 1500-luvulla. Kartanoa kutsutaan nykyään nimellä Hällilä. Kartanon hirsinen päärakennus on runko-osaltaan 1700-luvun alkupuolelta. Vuonna 1802 se korotettiin kaksikerroksiseksi ja katettiin mansardikatolla. Vuonna 1910 rakennus korjattiin nykyiseen kansallisromanttiseen asuunsa arkkitehti Armas Lindgrenin piirustusten mukaan. Rakennuksen toinen kerros on vuorattu paanulla.
Keskiajalta nykypäivään
Hyvikkälän kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensi kerran vuonna 1431. Uuden ajan alussa se oli jo Janakkalan suurin kylä. Hyvikkälän kartano syntyi 1500-luvulla Hällilän, Liukolan, Klemolan, Suontaustan sekä Jurvan taloista. Nämä tilat olivat joutuneet läänitys- ja rälssitiloiksi. Hyvikkälän Hällilä tuli rälssitilaksi 1500-luvulla. Tilan puolesta piti suorittaa ratsupalvelusta. Kartanon omistajasukuja olivat: Spåre, Dufva, Boije ja Spåra. Tilasta tuli säterikartano vuonna 1665, jolloin Monikkalan kartanon omistaja Judita Ebba von Stilchen rakennutti tilalle tarvittavat rakennukset. Sitä ennen kartanon omistajat eivät olleet asuneet Hällilässä. Von Stilchenin poika, kapteeni Anders Lilliebrunn, asettui sinne asumaan.
Jussilan tila oli rälssitalona Judita Ebba von Stilchenin miehellä Erik Antinpoika Lilliebrunnilla 1600-luvun alkupuolella. Se vapautui tästä ja jäi elämään itsenäisenä talonpoikaistilana, rusthollina. Rälssitiloja viljelivät lampuodit, jotka suorittivat rälssin haltijalle veroa, mutta olivat muuten suhteellisen vapaita. 1700-luvun puolivälissä lampuotitalot hävisivät, ja kartano rupesi itse viljelemään niiden maita. Kartanon työnjohtaja oli vouti, jonka apuna olivat rengit ja torpparit. Kartanolla oli lopulta 10 torppaa.
Anders Lilliebrunnin jälkeen kartanoa hallitsi kapteeni Johan Meurman, joka solmi avioliiton Anna Margareta Lilliebrunnin kanssa. Meurman-suku on kotoisin Turusta. Hänen jälkeensä hallitsivat Anna Margareta Lilliebrunn, vänrikki Anders Johan Meurmann, joka hoiti kartanoa itse ilman lampuoteja. Ottilia Meurmanin kanssa avioliiton solminut kapteeni Johan Vilhelm Lepsen möi Hyvikkälän kartanon ja muutti Hiiteen. Eversti Nils Cedergren osti Hyvikkälän tilat. Hänen jälkeensä tuli Hausjärveltä Erkylän kartanosta maaherra ja vapaaherra Johan Henrik Munck, Ruotsin vallan aikainen viimeinen maaherra. Hän järjesteli Hämeen läänin hallintoa, palolaitosta ja sotilasruotuja. Hän osti Hyvikkälän kartanon Suomen sodan loputtua ja jäi siihen asumaan. Hänen poikansa, Johan Reinhold Munck piti edelleen Erkylän kartanoa. Johan Henrik Munckin kuoltua kartano liitettiin Hakoisten kartanoon, jota hallitsi Erik Abraham Leijonhufvudin leski, vapaaherratar Helena von Burghausen.
1870-luvulta lähtien Hyvikkälän kartanossa asui Boijen vanhin sisar Christina Elisabeth Baer, ja Rolf Boije asui siellä kesät 1910-luvulta lähtien. Kartanon perivät Boijen tätipuoli Augusta Blåfield, omaa sukua Baer. Vuonna 1933 kartano siirtyi Janakkalan kunnalle, ja se palstoitettiin 66 eri tilaan. Kosti Saarinen osti Hällilä I:n ja II:n sekä päärakennuksen puistoineen.
Lähteet
Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9
Hämeenlinnalaisia 1639 - 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4