Tapio Tapiovaara

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 18. lokakuuta 2011 kello 08.11 – tehnyt Maija (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Kouluvuodet

Kaarlo Tapio (Tapsa) Tapiovaara syntyi Sortavalassa vuonna 1908 11-lapsisen Tapiovaaran taiteilijaperheen esikoisena. Jo kouluaikoinaan Tapio kuvitti Hämeen-Sanomat -lehteä. Hän avusti myös Häme-lehteä sekä perheen ystävän Anni Swanin toimittamaa Sirkka-lastenlehteä. Hän teki pilapiirroksia Metsä-lehteen, ja jopa Uusi Suomi julkaisi hänen sarjakuvansa hänen ollessaan vasta 13-vuotias. Hämeenlinnan lyseoon Tapiovaaran vanhimmat veljekset perustivat tulenkantajista innostuttuaan Tulenkantajat-klubin, mutta myös ateisitiklubin. Yhdessä veljensä Nyrkin kanssa Tapio erotettiin lyseosta vuodeksi, sillä he olivat aiheuttaneet skandaalin tilailemalla piloillaan uskonnon lehtorilleen milloin taksin, milloin kätilön tai päänhierontaa. Pojat saivat kuitenkin yksityisopetusta ja kirjoittivat ylioppilaiksi vuonna 1930.

Lyseon jälkeen Tapio Tapiovaara lähti Helsinkiin Taideteollisuuskeskuskouluun graafisen taiteen osastolle. Helsinkiin päästyään Tapio ja Nyrki päättivät elvyttää Tulenkantajat-seuran. Myös Tulenkantajat-lehti herätettiin eloon. Liike oli selkeästi vasemmistolainen aikana, jolloin opiskelijaelämää hallitsi Akateeminen Karjala-Seura. Tapio Tapiovaara toimi Tulenkantajat-lehden avustajana 1933-39. Hän oli myös vuonna 1934 perustetun Kirjallisuuslehden merkittävin avustaja. Muita Tapio Tapiovaaran oppilaitoksia olivat Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu sekä Vapaa Taidekoulu. Hän teki uransa vapaana taiteilijana, kuvittajana ja lavastajana.

Graafikkona Tapio Tapiovaara tunnetaan kantaaottavasta grafiikastaan vasemmistolaisissa kulttuurilehdissä. Vuonna 1936 hän liittyi vasemmistolaiseen kirjailijaryhmittymään Kiilaan kuvittaen ryhmittymän vuosialbumeja.

Tapiovaaran grafiikan voima perustuu ekspressiiviseen ilmaisuun, ajankohtaisuuteen ja kantaaottavuuteen. Kuvat olivat ajankohtaisten tapahtumien kommentteja. Tyypillistä Tapiovaaran kuville ovat voimakkaat mustat pinnat, ekspressiivinen viiva ja tasapainoinen sommittelu. Lehdissä julkaistut linot olivat alkuperäisvedoksia, koska 1930-luvulla ei ollut varaa hankkia kalliita kuvalaattoja.

Näyttelyt ja palkinnot

Tapio Tapiovaara osallistui lukuisiin koti- ja ulkomaisiin taidenäyttelyihin ja sai monia palkintoja ja kunniamerkkejä, joista huomattavin oli Pro Finlandia-mitali. Suuri osa hänen ulkomaisista näyttelyistä pidettiin Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa valtioissa. Vuonna 1972 Tapio Tapiovaara teki Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaalle metallireliefin Sepät, joka valmistettiin Hämeen linnan katolta puretusta ikivanhasta plootupellistä. Tapio Tapiovaara kuvitti myös useita kirjoja.

Tapio Tapiovaaran ensimmäinen puoliso oli keraamikko Ulla Karlström ja toinen puoliso toimittaja Tyyne Salmi.

Katso myös

Lähteet

  • Rinne, M. 2008. Yksitoista Tapiovaaraa. Tuoleja, tauluja, elokuvia.  ISBN 978-951-851-134-5