Sibeliuksen syntymäkoti

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 12. maaliskuuta 2023 kello 09.52 – tehnyt Samuhuovinen (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
kuva Maija Jauhola

Sibeliuksen syntymäkoti on Hämeenlinnan keskustassa sijaitseva talo, joka avattiin museona vuonna 1965. Se on ollut osa Hämeenlinnan kaupungin historiallista museota 1980-luvun lopulta lähtien. Museo kertoo Jean Sibeliuksen lapsuudesta ja nuoruudesta Hämeenlinnassa. Sibeliuksen syntymäkoti on yleisölle avoinna joka päivä.

Sibelius Hämeenlinnassa

Sibeliukset asuivat 1860-luvulla Hallituskatu 11:ssä sijaitsevassa kiinteistössä, jonka rakennutti vuonna 1834 junkkari Henrik Hernstedt. Talo on hirsirakenteinen, laudalla vuorattu rakennus, joka edustaa tyyliltään puuempireä. 1860-luvulla talon pihalla oli talli, sikolätti, navetta ja muita piharakennuksia. Pihalla ei ollut istutuksia, puita kasvoi taloa reunustavien palokujien varrella. Tuolloin kaupunkipihoilla ei ollut kukkia, koska pihat olivat hyötykäytössä. Tontti oli Sibeliusten aikana avara. Nykyisin talo sijaitsee kuin koru keskellä korkeita kerrostaloja.

Sibelius vietti lapsuutensa Hämeenlinnassa ja kävi koulunsa Hämeenlinnan Normaalilyseossa. Vuonna 1885 Sibelius kirjoitti ylioppilaaksi, minkä jälkeen hän muutti Helsinkiin opiskelemaan. Syntymäkoti on ainoa muisto maailmankuulusta säveltäjästä hänen omalta ajaltaan, sillä muut talot, joissa Sibelius asui, on purettu. Hänen nimeään kantava katu, puisto ja patsas ovat myöhempää perua.

Kokoelmat ja näyttely

Säveltäjän suku teki merkittävän lahjoituksen Hämeenlinnan Sibelius-seuralle ja Sibeliuksen syntymäkodille vuonna 1988. Lahjoitus käsittää kaikkiaan 150 esinettä, joista valtaosa on Sibeliuksen kirjeitä ja valokuvia, jotka kuvaavat säveltäjän elämänkaarta. Mukana oli Sibeliuksen kouluiässä kirjoittamat kirjeet sekä käyttöesineitä, jotka antavat ilmettä perheen elämään. Lisäksi mukana on perheraamattu, jossa on sekä säveltäjän että hänen äitinsä nimikirjoitukset.

Kiinnostus Jean Sibeliusta kohtaan on jatkuvasti lisääntynyt. Siksi pidettiin tärkeänä kunnostaa museon sisätilat 1860-luvun eli Jean Sibeliuksen lapsuuden aikaiseen asuun ja samalla puhaltaa rakennukseen oikea ajan henki. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että Sibeliuksen kouluaikana kirjoittamat kirjeet saatiin kopioina yleisön luettavaksi. Kun museo aikanaan perustettiin, sen huonejako palautettiin vastaamaan alkuperäistä karoliinista jäsentelyä, mutta ei otettu huomioon, että talon pitäisi niin sisältä kuin ulkonäöltäänkin muistuttaa alkuperäistä ilmettä. Tuolloin lattiat ja seinät saivat väärän aikakauden värit. Vuonna 2007 toteutetussa sisäpuolisessa restauroinnissa taloon palautettiin Sibeliuksen lapsuuden ajan mukaiset tapetit ja sabluunamaalaukset, jotka löydettiin seinien rakenteista. Myös muut pinnat saivat ajan mukaisen ilmeen. Uudistettu ja kunnostettu museo avattiin yleisölle Sibeliuksen syntymäpäivän kunniaksi 8.12.2007.

Restaurointi

Restauroinnissa museon huoneet on uusittu 1860-luvun säätyläiskodin mukaiseksi. Restaurointisuunnitelman pohjana on käytetty mm. talon palovakuutusasiakirjaa vuodelta 1861, sata vuotta nuorempaa museoviraston inventointia sekä vuonna 2006 tehtyä restaurointitutkimusta. Vuonna 2002 kaupunginhallitus antoi historialliselle museolle luvan sisärestauroinnin suunnittelulle. Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi EU:n ja valtion rahoitusta Sibeliuksen syntymäkodin sisäpuoliseen restaurointiin ja korjaukseen. Huone, jossa säveltäjä syntyi vuonna 1865, oli pitkään pelkkänä varastohuoneena. Restauroinnin yhteydessä tuo huone kunnostettiin ja kalustettiin 1860-luvun makuuhuoneeksi, jossa väritys, tapetit, lattiat ja ovet saivat ajan ilmeen. Uuteen näyttelyhuoneeseen on muurattu aikakauden kaakeliuuni. Kodinomaisuutta ja autenttisuutta syntymäkotiin on luotu teettämällä vanhojen mallien mukaiset käsinpainetut tapetit. Mallit on otettu talosta talteen tapettikerrosten alta 1960-luvulla sekä vuonna 2006. Yhden huoneen tapettikerrosten alta löytyi sabluunamaalaus, joka on nyt maalattu huoneen seinille vanhan mallin mukaisesti. Museo on restauroinnissa saanut uuden kodinomaisen tunnelman. Tunnelmallisuus syntyy sisätilan värityksen, pintakäsittelyiden, materiaalien, yksityiskohtien ja valaistuksen luomasta kokonaisuudesta. Museon esineistö koostuu myös tekstiileistä sekä perheelle kuuluneista pienesineistä ja tauluista.

Ongelmaksi nousi se, että perheen huonekaluja ei tuolta ajalta ollut säilynyt näihin päiviin, koska kodin esineet menetettiin konkurssissa 1860-luvun lopulla. Vain uunin edustalle tarkoitettu sermi on kuulunut Sibeliukselle. Sibeliuksen syntymäkodin Sibelius-suvulle kuuluneet alkuperäiset esineet ja 1860-luvun kalusteet, soittimet sekä valaisimet ovat oleellinen osa museota. Uusien kalusteiden tarkoitus on luoda aikakauden tunnelmaa.

Sibeliuksen syntymäkodin esittely säveltäjämestarin syntymäpaikkana edellytti tilojen saattamista sellaiseen asuun, että kohde on uskottava ja antaa katsojalle hänen kaipaamansa tietoa ja elämystä. Suurmiehen ympärille rakentuva nähtävyys on normaalia vaativampi. Autenttisuuden vaatimus on korkea. Rakennuksen peruskunto oli riittävä, mutta sisätilojen restaurointi oli poikkeuksellinen, suuressa määrin käsityön luonteinen konservointityön ja rakennustyön yhdistelmä ja siitä syntyvät kustannukset pohjautuivat tehtävän erikoisluonteeseen. Syntymähuoneen lattia ja listat uusittiin. Ovet ja ikkunat maalattiin.

Musiikki

Sibeliuksen syntymäkodissa järjestetään myös pienimuotoisia konsertteja. Esimerkiksi Sibelius-opiston oppilaat ovat soittaneet siellä säveltäjän musiikkia. Kesäaikaan musiikkimatineoita järjestetään sunnuntaisin. Paitsi konserteissa syntymäkodissa voi kuunnella säveltäjän musiikkia äänitteinä. Turistien suosimia sävellyksiä ovat Finlandia, Valse triste, Tuonelan joutsen ja Karelia.

Lähteet

  • Antila-Andersson, Hanna: Sibeliuksen syntymäkodille etsitään alkuperäisempää ilmettä. Hämeen Sanomat 5.3.2002
  • Happonen, Riikka: Ripatti avaisi Sibeliuksen syntymähuoneen yleisölle. Hämeen Sanomat 10.10.2005
  • Järvi, Antti: Entistä vaaleampi ja entistä kodikkaampi: Sibeliuksen syntymäkoti muuttuu 1860-luvun säätyläiskodiksi reilulla 230 000 eurolla. Hämeen Sanomat 21.11.2006
  • Karpiola, Saila: Koru keskellä kaupunkia. Hämeen Sanomat 4.5.2003
  • Kunnas-Helko, Virpi: Etelä-Suomen Sanomat 8.12.1885
  • Sibeliuksen suvun lahjoitus merkittävä Hämeenlinnalle. Hämeen Sanomat 24.11.1988
  • http://www.sibelius.fi/
  • http://www.hameenlinna.fi/historiallinenmuseo/sibelius.htm
  • http://www.sibelius.fi/suomi/erikoisaiheet/asunnot/asunt_02.htm
Kanta-Hämeen museot
Forssan Luonnonhistoriallinen museo | Forssan museo | Forssan tekstiilimuseo Tyyki | Hauhon esinemuseo | Hausjärven kotiseutumuseo |Hämeen linna | Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo | Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon Palanderin talo | Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon Vankilamuseo | Hämeenlinnan taidemuseo | Härkätien museo | Ida Aalbergin lapsuudenkoti | Iittalan lasitehtaan museo | Jokioisten Museorautatie | Jokioisten Pappilamuseo | Kauppilan perinnetalo | Kotiseutumuseo Lukkarin Puustelli | Kotiseutumuseo Pellava ja Sahti | Alfred Kordilinin ajokalumuseo | Kotkon talomuseo | Laurinmäen torpparimuseo | Museo Militaria | Museo Eerola | Mustialan maataloushistoriallinen museo | Riihimäen kaupuginmuseo | Riihimäen taidemuseo | Ronttismäen tehtaalaismuseo | Sibeliuksen syntymäkoti | Suomen lasimuseo | Suomen Metsästysmuseo | Sähkömuseo Elektra | Talvisen työläismökki | Valtakunnallinen työväentalomuseo