Sibelius-opisto
Hämeenlinnan musiikkiopisto vaihtoi syksyllä 2004 nimensä Sibelius-opistoksi. Opistoa ylläpitää Hämeenlinnan musiikinystävät ry. Nimenmuutoksella haluttiin kunnioittaa Jean Sibeliuksen elämäntyötä ja muistuttaa Hämeenlinnan asemasta säveltäjän syntymä- ja koulukaupunkina. Nimi kuvaa myös opiston arvopohjaa ja tavoitteita kehittää opetusta jatkuvasti.
Jean Sibelius totesi aikanaan, että paras tapa kunnioittaa hänen kulttuuriperintöään on esittää ja kuunnella hänen musiikkiaan. Sibeliuksella on erityisasema musiikkiopistossa. Oppilaat esittävät joka kesä säveltäjän teoksia musiikkituokioissa, jotka järjestetään Sibeliuksen syntymäkodissa. Opiston toiminnassa on tärkeää yhteydet kouluihin, muihin musiikkia harjoittaviin tahoihin sekä oppilaiden vanhempiin. Opisto toimii Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaalla, jossa on mahdollisuus käyttää esiintymisiin keskuksen suurta konserttisalia. Sibelius-opisto tarjoaa taiteen perusopetusta sekä musiikissa että tanssissa. Opiston rehtorina toimii Tapio Hurri.
Musiikki
Vuonna 2004 opistossa otettiin käyttöön uudet opetussuunnitelmat, jotka toivat ohjelmaan yhteismusisoinnin ja lisäsivät valinnaisuutta. Oppilaat voivat painottaa opinnoissaan joko itsenäisen musiikin harrastamista tai suuntautua ammattimuusikon koulutukseen. Musiikin perustason opetuksessa tavoitteena on innostaa ja motivoida laadukkaaseen musiikin tekemiseen omalla instrumentilla yhdessä muiden kanssa. Opiskeluaikana suoritetaan peruskursseja sekä solistisissa aineissa että musiikin perusteissa.
Musiikkiopistotasolla yhteismusisoinnin merkitys oppilaan soittotaitojen kehittämisessä korostuu. Instrumenttiopetus ja yhteismusisointi täydentävät toisiaan ja rakentavat yhdessä pohjan, jonka varaan itsenäinen musiikinharrastus ja mahdolliset ammattiopinnot voivat rakentua.
Musiikin perustason ja musiikkiopistotason jälkeen oppilaat voivat pyrkiä musiikin ammattiopintoihin konservatorioihin, ammattikorkeakouluihin tai Sibelius-Akatemiaan, joissa opiskelijalla on valittavanaan lukuisia eri suuntautumisvaihtoehtoja ja opintolinjoja.
Avoimessa musiikkiopistossa voidaan opiskella samoja solistisia oppiaineita kuin perus- ja opistotasollakin. Avoin musiikkiopisto järjestää omakustanteena räätälöityjä opetuspaketteja eri kohderyhmille. Avoimen musiikkiopiston opetusohjelmaan ei sisälly pakollisia kurssisuorituksia.
Toimintansa aikana opisto on pyrkinyt antamaan opiskelumahdollisuuden mahdollisimman monien eri soitinten soittajille. Valtaosa pyrkijöistä on suuntautunut pianonsoittoon. Oppilaspaikkojen kiintiöinti eri soitinten soittajiin takaa monipuolisuuden säilymisen. Vuosien varrella oppilaille on hankittu käyttöön soittimia opiston omaan soitinpankkiin.
Perusasia vuosikymmenestä toiseen on ollut opiskelijan ja soitonopettajan suhde. Soitinpedagogiikassa toimii mestari-kisälli-suhde, mikä tarkoittaa vuorovaikutusta alkeista esiintymislavalle asti. Opettajat ovat paitsi soitonopettajia myös musiikkikasvattajia. Oppilaille on tärkeää saada opetusta esiintymisvarmuudessa ja tapakasvatuksessa.
Opiston tärkeä tehtävä on ollut tuottaa orkesterisoittajia. Siksi on pidetty tärkeänä yhteissoittomahdollisuuksia, vaikka opetus onkin henkilökohtaista. Opiston opettajissa on monia entisiä oppilaita. Opiston tarkoituksena ei kuitenkaan ole kouluttaa ammattiin kaikkia opiskeilijoita, vaan tarjota nuorille eväitä elämää varten.
Musiikkileikkikoulu
Musiikkileikkikoulu perustettiin vuonna 1976. Ajatus musiikkileikkikoulun perustamisesta oli musiikinopettaja Lotta Jaanun. Hänen mielestään musiikkileikkikoulu soveltuu hyvin musiikkiopiston yhteyteen, sillä ilman mahdollisuutta jatkaa harrastusta leikkikoulu jää irralliseksi. Jotta siirtymä opistoon olisi helppo ja pehmeä, oppilaat voivat kokeilla pianoa, taskutrumpettia, jousisoittimia, kitaraa, harmonikkaa, nokkahuilua ja lyömäsoittimia. Musiikkileikkikoululla on käytössään käteen sopivia pienoissoittimia.
Musiikkileikkikoulussa lapset saavat musiikin varhaiskasvatusta kolmen kuukauden iästä kuusivuotiaiksi asti. Tavoitteena on virikkeiden antaminen musisointiin. Vaikka tavoite on koko toiminnan ajan pysynyt samana, opettaminen on muuttunut. Musiikkileikkikouluun on tullut teoreettista opetusta, koska lapset aloittavat yhä nuorempina soitonopiskelun. Lapsi saa perusvalmiudet musiikkiopintoja varten tutustumalla soittimiin ja kokeilemalla soittamista yhden lukukauden ajan. Musiikkileikkikoulu onkin esikoulu taiteen perusopetukselle.
Menneiltä vuosilta
Hämeenlinnan musiikkiopiston perusti vuonna 1950 joukko hämeenlinnalaisia musiikin ystäviä. Musiikkiopisto-idean isänä toimi säveltäjäprofessori Tauno Marttinen, joka piti opistoa koko kulttuurielämän perustana. Toiminta alkoi yksityisin varoin ja opetusta annettiin myös opettajien kodeissa. Varoja hankittiin myyjäisillä. Ulkoisen niukkuuden vastapainoksi alusta pitäen pystyttiin järjestämään täysipainoista opetusta, koska Marttisella oli hyvät suhteet musiikkipiireihin ja hän löysi näin päteviä opettajia. Jo ensimmäisessä haussa oppilaiksi pyrki ainakin 50 henkilöä.
Musiikkiopiston rehtorin tehtävä ei Marttiselle ollut toiveammatti, mutta hän hoiti tätä tehtävää yli 20 vuotta. Vähitellen opiston toiminta vakiintui ja opistoon alettiin suhtautua myönteisesti.
Vuonna 1981 opiskelijoita oli lähes 400. Musiikkileikkikoulussa opiskeli 68 lasta. Opettajina oli 34 henkilöä. Vuonna 1990 opiston 40-vuotisjuhlien aikaan oppilaita oli 600 lasta, joista leikkikoululaisia oli 150. Opettajia oli 41. Solististen aineiden opetusta annettiin 23 soittimessa. Oppilaita oli kaikista lähikunnista. Opisto toimi Aartelan kiinteistössä sekä Ammatillisen kurssikeskuksen lisärakennuksessa. Vuoteen 2000 mennessä opisto oli kasvanut suureksi koulutuskeskukseksi, joka tarjosi musiikkipalveluita koko seutukunnan tarpeisiin. Vuonna 2004 oppilaita oli 1200 ja henkilökuntaa 58.
Tanssiosasto
Sibelius-opiston tanssiosasto järjestää tanssikoulutusta Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelmien mukaisesti. Tanssiosaston opetus on tavoitteellista ja antaa tiedot ja taidot myöhempiä opintoja varten. Tanssiosastolla voi opiskella pääaineena balettia sekä sivuaineena nykytanssia. Opinnoissa tutustutaan myös historiallisiin tansseihin, kansantansseihin sekä improvisaatioon. Lisäksi opetussuunnitelma sisältää jonkin verran musiikkiopintoja.
Hämeenlinnan Liikunta- ja balettikoulu, joka koulutti Hämeessä tanssijoita viisikymmentä vuotta, liitettiin vuonna 2002 osaksi Hämeenlinnan musiikkiopistoa, kun koulun johtaja Ilmi Marttinen oli tehnyt kaupunginhallitukselle ilmoituksen lopetuspäätöksestä. Liikunta- ja balettikoulussa opiskeli viimeisenä toimintavuonna noin 200 oppilasta viiden opettajan johdolla.
Tanssiopinnoissa oppilaat tutustuvat tanssin eri muotoihin ja esiintyvät säännöllisesti. Oppilaat oppivat ymmärtämään eri taidealojen merkityksen tekemällä yhteistyötä Sibelius-opiston soittajien kanssa. Yhteistyönä ovat syntyneet esimerkiksi musiikkitarina Monstereiden klaani puhallinorkesteri Puhkupoppoon kanssa sekä historiallisten tanssien kurssilla esitys yhdessä Sibelius-opiston kamariorkesterin kanssa.
Vuonna 2006 Sibelius-opistossa jaettiin ensimmäiset tanssin laajan oppimäärän päästötodistukset. Tanssiosaston seitsemän oppilasta saivat perusasteen päättötodistuksen. Takanaan heillä on 6-7 vuotta opintoja. Taiteen perusopintojen laajan oppimäärän jälkeen oppilas on käynyt noin kymmenen vuotta tanssitunneilla.
Lähteet
- Lähdekorpi, Susanna: Sibelius-opistolaisille ensimmäiset tanssin päättötodistukset. Hämeen Sanomat 17.5.2006
- Niinimäki, Pirjo-Liisa: Hyvä opettaja on huumorintajuinen. Hämeen Sanomat 4.11.2000
- Niinimäki, Pirjo-Liisa: Sibelius-opiston tanssijat muuttivat lennossa Turuntielle. Hämeen Sanomat 24.8.2004
- Niinimäki, Pirjo-Liisa: Musiikkiopisto sai hämeenlinnalaiset musiikinystävät liikkeelle 50 vuotta sitten. Hämeen Sanomat 30.9.1999
- Ryynänen, Ursula: Hämeenlinnan Liikunta- ja Balettikoulu lopettaa.Hämeen Sanomat 23.1.2002
- Toiviainen, Kati: Musiikkiopistosta tulee Sibelius-opisto. Hämeen Sanomat 3.4.2004
- Väkeväinen, Riitta: Muskarin 20-vuotissynttäriä juhlitaan railakkaasti. Hämeen Sanomat 30.1.1996
- http://www.sibeliusopisto.fi