Anneli Ilonen
Tämä artikkeli syntyi Hauhon Yhtenäiskoulun toisen maailmansodan erikoiskurssilla, joka pidettiin kahdeksasluokkalaisille lukuvuonna 2009-2010, kun oli kulunut 70 vuotta talvisodasta. Kurssin aikana oppilaat haastattelivat eri-ikäisiä hauholaisia heidän sota-ajan kokemuksistaan. Osa haastateltavista oli sotavuosina lapsia, osa aikuisia ja jotkut myös sotatehtävissä. Haastatelluista kahdeksan oli Karjalan evakkoja, joiden yhteystiedot saatiin Hauhon Karjalaisten yhdistyksestä.
Nimi: Anneli Ilonen.
Koska olet syntynyt ja missä?: Kivennavalla Karjalankannaksella 1930 joulukuussa.
Minkä ikäinen olit kun sota syttyi?: 8 vuotta.
Missä asuitte?: Kivennavan Polviselän kylässä.
Koska teidät evakuoitiin?: Lokakuussa 1939 mutta tulimme takaisin, koska sota ei syttynytkään. Marraskuun 30. päivä lähdimme uudestaan, aamulla sota syttyi ja jouduimme jättämään kodin, kun tykinkuulia lensi ylitsemme.
Jätittekö paljon tavaroita lähtiessänne?: Ehdimme ottaa mukaan vain hiukan ruokaa ja yllämme olleet vaatteet. Koti sellaisenaan irtaimistoineen, lehmät ja pienkarja jäivät sinne.
Millainen evakkomatka oli?: Hevosella reessä istuen ja välillä kävellen teimme matkaa monta päivää ja Rautjärvellä odotimme junaa pari päivää. Nukuimme yöt asemahuoneen lattialla kunnes pääsimme erään junan härkävaunuun. Perille Hämeenlinnaan pääsimme parin päivän päästä, sillä junat saivat kulkea vain pimeän aikana pommitusuhan takia. Hämeenlinnasta pääsimme linja-autolla Hauholle, jossa meitä evakkoja jaettiin eri taloihin. Meidät haettiin Tuittulan Junnilaan, josta noin viikon kuluttua isä haki meidät Kalailan Pietilään, jonka tallissa oli tilaa hevosellemme. Isä oli tullut hevosella koko matkan ja lähti sen jälkeen sotaan.
Majoitettiinko teidät heti Hauholle?: Kyllä .
Millainen vastaan otto oli Hauholla?: Asiallinen
Mistä perheenne sai pysyvä kodin?: Täältä Hauholta seuraavan evakkomatkan jälkeen.
Palasitteko takaisin kotiin jatkosodan aikana?: Kyllä vuonna 1942 kesäkuussa.
Oletteko käynyt vanhoilla kotipaikoilla Karjalassa?: Kyllä olen muutaman kerran.
Oliko joku läheinen sodassa?: isä oli talvi-, jatko- ja lapinsodassa.
Millaista koulunkäynti oli sodan aikana?: Luokat olivat suuria ja opettajia oli vähän.
Oliko lukukaudet lyhyempiä?: Osa lukukausista kesti vain muutaman viikon, kun esimerkiksi Kivannavalla jatkosodan aikana opettaja joutui sotatehtäviin ja toinen koulu sai tilan vasta muutaman kuukauden päästä.
Oliko ruuasta ja vaateista pulaa?: Oli.
Osallistuitteko sotatoimiin?: En päässyt pikkulottiin, koska olin liian nuori, ja lisäksi oli muuta isänmaallista työtä kuten Nuorten Talkoot -toimintaa.
Miten sota näkyi Hauholla?: Hauholla oli ollut pommitus.
Mikä sota ajan muisto on jäänyt erityisesti mieleen?: Talvisodan syttyminen ja lähdöt evakkoon, mutta myös katkera tunne uudelle evakkomatkalle lähtiessä 10.6.1944.
Haastattelu ja puhtaaksikirjoitus: Ville Nykänen ja Otso Honkamäki