Lammin Säästöpankki

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 12. maaliskuuta 2023 kello 10.09 – tehnyt Samuhuovinen (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Taustaa

Lammin Säästöpankin syntyyn vaikutti vuonna 1875 Hämeen maaherran virkaan astuneen E.R. von Ammondtin kehotus perustaa kuntaan säästöpankki. Seuraavana vuonna Lammilla valittiin komitea, jonka puheenjohtajaksi tuli luutnantti Nikolai Etholén. Muita jäseniä olivat Evon opiston johtaja Anton Blomqvist, kauppias E.J. Schärlund ja talonisännät W. Isolukkari ja G.A. Jaakkola. Komitea laati tulevan Säästöpankin säännöt, hyväksyttiin vuonna 1877. Lammin kuntakokouksen esimies lukkari H. Silander lähetti sääntöehdotuksen kuvernööri von Ammondtille, joka puolestaan toimitti ne senaatin vahvistettavaksi. Sääntöjen mukaan Säästöpankin tarkoituksena oli mahdollistaa kaikille säädyille, erityisesti työväestölle, tallettaa rahaa ja saada säästöilleen korkoa.

Lammin Säästöpankki oli Suomen 99. säästöpankki. Maassa oli perustettu säästöpankkeja vuodesta 1823 lähtien; Turun säästöpankki oli ensimmäinen, Hämeenlinnaan säästöpankki perustettiin vuonna 1845. Säästöpankkien perustamisen takana oli innostaa erityisesti vähävaraisia ihmisiä taloutensa kohentamiseen. 1800-luvulla oltiin kerätty jyvämakasiineihin viljaa pahan päivän varalle; näitä lainajyvästöjä oli joka pitäjässä. Suomen talouden itsehallinnon lisääntyessä, teollisuuden ja kaupan kasvaessa alkoi myös rahaa liikkua enemmän. Aleksanteri II:n liberaalin politiikan ansiosta 

Suomi sai myös oman rahan vuonna 1860.

Lammilla järjestettiin jokavuotiset pellavamarkkinat, maataloudesta saatiin tuloja, Evon metsätyöt ja uitot houkuttelivat naapuripitäjienkin miehiä töihin. Siksi Lammillakin tuli ajankohtaiseksi säästöpankin perustaminen,Kanta-Hämeessä sellainen oli perustettu jo vuonna 1865 Janakkalassa ja vuonna 1875 Hausjärvellä. Hauhon Säästöpankki perustettiin vuonna 1884, Tuuloksen vuonna 1901 ja Vanajan vuonna 1904.

Toiminta ja toimitilat

Säästöpankin ensimmäiseen johtokuntaan kuului seitsemän jäsentä, joista kaksi vaihtui vuosittain. Esimies ja varaesimies valittiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Esimiehenä toimi luutnantti Etholén, ja pankki kassakaappeineen sijaitsi hänen kotonaan Kivismäen kartanossa. Pankki oli avoinna kerran viikossa. Ensimmäisenä vuonna annettiin 28 vastakirjaa, ja talletuksia oli niiden mukaan 1155 markkaa. Viidessä vuodessa talletuksia oli yli 10 000 markkaa ja vastakirjoja 57. Pankista lainasivat etupäässä Evon metsäopiston opettajat ja Lammin kauppiaat.

Vuonna 1882 Säästöpankin hoitajaksi valittiin pastori Gustaf Erander, joka piti tointa hallussaan 13 vuotta. Pankin kassakaappi muutettiin kappalaisen pappilaan. Vuosina 1896 - 1916 pankkia hoiti maanviljelijä August Andelin kotonaan, Sipilän talossa Tirmulassa, jossa sen toiminta jatkui Andelinin kuoleman jälkeen vielä pari vuotta. August Andelin oli ensimmäinen talonpoikaistaustainen johtaja säätyläisjohtajien jälkeen.

Lammin Säästöpankki oli kunnan hoidossa vuoteen 1898, jolloin säästöpankeille annettiin asetus. Uudet säännöt vahvistettiin Lammilla samana vuonna. Kunnan sijasta ylimmäksi hallintoelimeksi muodostui pankin tallettajien edustajista koottu 20-miehinen isännistö, ja valtiosta tuli kaikkien säästöpankkien toiminnan tarkastaja. Isännistöön valittiin niin kartanonomistajia kuin talonpoikiakin.   Vuosina 1917 - 1918, jolloin kansalaissota kosketti myös Lammia, Säästöpankin rahastonhoitajana ja kirjanpitäjänä toimi Selim Alho. Pankki oli avoinna vain muutamana päivänä kevään 1918 aikana. Jo helmikuussa Alho kätki suurimman osan kassan rahoista maahan asuinkylässään Kurkijärvellä. Pankki oli ostanut vuoden 1918 alussa kirkonkylän keskustasta Huovilan talon, joka paloi saksalaisten aiheuttaman kirkon palon yhteydessä 29.4.1918. Huovilan talo sijaitsi pankin nykyisellä paikalla. Talo oli ollut punakaartin esikunnan käytössä.

Lammin keskustaa 1950-luvulla. Säästöpankki takana vasemmalla. Kuva: Hml:n kaupungin historiallinen museo



Vuosina 1918 - 1919 Säästöpankki toimi Selim Alhon johtamana kelloseppä Ruoppilan talossa, vuosina 1919 - 1920 Suomelassa, jolloin rahastoa hoiteli Toivo Nukari. Vuonna 1920 tuli voimaan uusi säästöpankkilaki, jolloin käyttöön tuli uusia tili- ja lainamuotoja. Silloin rahastonhoitajana oli Alfred Lagerlöf, joka hoiti tointa 24 vuotta. Hänen kautenaan Suomea koettelivat pulavuodet ja ja sodat, joista pankki selvisi hyvin. Toinen pitkäaikainen toimitusjohtaja oli Lempi Ahonen, joka teki Säästöpankissa 40-vuotisen uran. Seuraavat johtajat olivat Erkki Kesäläinen ja Atso Maunula, joiden aikana pankki uudistui. Asiakaskunta muuttui; maatalouslainoitus väheni huomattavasti, ja tavalliset palkansaajat tulivat enemmistöksi. 

Vuosina 1920 - 1940 pankin toimitilat olivat Säästölän talossa, jossa on nykyisin Vaatepirtti. Lammin Säästöpankki siirtyi nykyisiin toimitiloihinsa vuonna 1940. Taloon rakennettiin ravintolasiipi, jossa oli neljä vuotta Lotta-Ravintola ja sen jälkeen Lokki-Ravintola. Ravintolasiipeä korotettiin vuonna 1951 ja jatkettiin vuonna 1974. Siinä toimi Lammin apteekki vuosina 1951 - 1974. Pankki ja
Lammin säästöpankki vuonna 2012. Kuva: Outi Valo
 apteekki vaihtoivat paikkaa. Vuonna 1985 apteekki muutti pois talosta, ja pankki otti koko talon käyttöönsä. Nykyään entisessä ravintolasiivessä on Lähi-Vakuutuksen toimitila. 

1980-luvulla Lammin Säästöpankki säilytti oman linjansa huolimatta Keskus-Osake-Pankin muutosvaatimuksista, joiden mukaan pankin päätavoite olisi ollut rahan myyminen. Itsenäisyydestään Lammin Säästöpankki oli taistellut jo vuodesta 1969, jolloin SKOP alkoi ajaa fuusioitumista, jonka tavoitteena vielä 1980-luvulla Lammin Säästöpankin olisi pitänyt yhdistyä Kanta-Hämeen Aluesäästöpankkiin. Vuonna 1990 Tuuloksen, Hauhon, Rengon ja Lammin Säästöpankit kokouksen tuloksena 20 pientä säästöpankkia vaativat itsenäisen asemansa säilyttämistä. Vuonna 1992 perustettiin Paikalliset Säästöpankit ry. SKOP sekä pienistä säästöpankeista koottu Suomen Säästöpankki joutuivat vaikeuksiin, ja jälkimmäinen pilkottiin eri pankeiksi. Paikallisten Säästöpankkien keskuspankiksi tuli Aktia Säästöpankki Oy. 

Monet säästöpankkikonttorit joutuivat 1990-luvulla sulkemaan ovensa, mutta Lammin Säästöpankki lisäsi toimitilojaan oman pitäjän ulkopuolella. Se avasi Hämeenlinnan toimipisteensä vuonna 1993, Hyvinkään konttorin vuonna 1995 ja Klaukkalan vuonna 1997. Sillä on yhä toimitalonsa Lammin keskustassa, mutta edellämainittujen lisäksi myös Tuuloksessa, Turengissa, Hattulassa, Riihimäellä sekä Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Vuonna 2011 Tuuloksen Säästöpankki liitettiin Lammin Säästöpankkiin. 

Lähteet

Lammin pitäjän historia II. Kirj. Martti Pänkäläinen. Jyväskylä 2001. ISBN 951-95061-6-0

Lammin pitäjän historia III. Vuodet 1917-1995. Kirj. Kaisu Koskue. Jyväskylä 2000. ISBN 951-95061-7-9

Katso myös: http://www.hamewiki.fi/wiki/Kuvia_Lammilta