Hannebergin kartano
Hannebergin kartano eli Junttila sijaitsee Hausjärvellä Turkhaudan kylässä, 4,5 km pässsä Ryttylän asemalta ja 12 km Riihimäen kaupungista.
Kartanon synty
Turkhauta on keskiajalta lähtien ollut vauras kylä, jonka talot olivat isoonvihaan asti samojen talonpoikaissukujen omistuksessa. Vanhimmassa maakirjassa mainitaan neljä taloa, mutta kylä kasvoi nopeasti. Vuonna 1543 Juho Pekanpoika luovutti kolmanneksen tilastaan pojalleen Maunulle. Siitä tuli Junttilan talo. Loput Juhon talosta jaettiin vuonna 1572 tasan toisen pojan Yrjön ja Juhon veljen Raafaelin kesken. Yrjön osuus liitettiin Junttilaan vuonna 1587, ja Raafaelin talosta syntyi Noukkala.
Vuonna 1577 kylän toinen alkutalo, veljesten kesken jaettu, liitettiin Junttilaan ja Noukkalaan. Kaksi muuta taloa, Torttila ja Vinnilä pysyivät lähes muuttumattomina.
Myöhempiä omistajia
1800-luvun puolivälissä Hannebergin omistajana oli kauppaneuvos Tjaeder, jolta sen perivät tyttäret, rouva Nordsson ja neiti Tjaeder. He omistivat kartanon vuoteen 1919 asti, jolloin se periytyi neljälle Göös-sukuiselle sisarukselle, jotka omistivat myös Irjalan ja Tupalan kartanot Janakkalassa. Yksi tyttäristä, Teresia Juselius, os. Göös, vaihtoi Irjalan ja Tupalan osuutensa Hannebergiin vuonna 1920.
Hannebergin kartanorakennus on herraskartanotyylinen, rakennettu 1800-luvun alkupuolella.
Juhani Aho
Kirjailija Juhani Aho asui Hausjärvellä vuosina 1894 - 1897 yhdessä vaimonsa, taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin kanssa. Asuttuaan ensin Karhissa Ylä-Rekolassa, he asuivat sen jälkeen Hannebergin kartanossa ja lopuksi Hikiässä Kalkeen tilalla. Hausjärvellä Aho alkoi ystävänsä kirjailija Kalle Kajanderin kanssa harrastaa pyöräilyä, joka oli silloin uusi ulkoilumuoto. Ystävykset tekivät pyöräretken Keski-Eurooppaan asti, ja keskellä talveakin piti aurata rata järven jäälle pyöräilyä varten. Hausjärven aikana Aho kirjoitti teoksensa Panu.
Lähteet
Suomen maatilat. II osa. Hämeen lääni. Porvoo 1931