Gustaf Eurén

Gustaf Erik Eurénilla on Hämeenlinnassa Kaurialan kaupunginosassa oma nimikkokatu, eikä syyttä. Tämä vuonna 1818 syntynyt merimiehen poika, jonka vanhemmat olivat nimeltään Erik ja Juliana, nimittäin perusti Hämeenlinnaan kaupungin ensimmäisen sanomalehden vuonna 1858. Mies oli Turussa olleessaan toimittanut jo kahta lehteä, joten hän itse toimi muiden töidensä ohessa myös Hämäläisen päätoimittajana vuosina 1858–1860 ja 1862–1872.

Eurén oli saanut Turussa pappiskoulutuksen mutta ehti sitä ennen toimia jo virkamiehenä Turun tuomiokapitulissa ja Turun lukiossa. Eurén tunnettiin suomalaisuusmiehenä, jonka lehdelle lankesi paikallista merkittävämpikin rooli. Hämäläinen edusti kielikysymyksessä selkeätä mutta maltillista linjaa, mutta se ei kelvannut jyrkille fennomaaneille, jotka Eurénin kuoleman jälkeen perustivat oman aviisinsa, Hämeen Sanomat.

Tämä kielimies päätyi Hämeenlinnaan valtiovallan määräämänä. Eurénin tuli huolehtia uuden lukion perustamisesta. Eurén piti siviilikoulua eli kymnaasia Saaristenkatu 10:ssä vuosina1858 -1872. Samalla hänet nimitettiin historian lehtoriksi, jota työtä hän hoiti elämänsä ehtooseen asti. Rehtorin pestiäkin hän ehti hoitaa kahteen otteeseen, eivätkä hänen hyvät organisoijan taitonsa jääneet huomaamatta Hämeenlinnan kansakoululaitoksessakaan.

Lehtimiehen missiona oli kansanvalistus. Hänen tuotantonsa kattaa toistasataa teosta, joista tunnetuin lienee suuri sanakirja sekä useat koulukieliopit. Useat kirjansa mies kustansi itse vuonna 1857 perustamassaan kirjapainossa. Gustaf Eurén tuli valituksi myös Valtiopäiville vuonna 1872 pappisäädyn edustajaksi, mutta ei ehtinyt hoitaa tehtäväänsä, sillä hän menehtyi keuhkokuumeeseen samana vuonna. Hänet haudattiin Hämeenlinnan vanhalle hautausmaalle.

Hämeenlinna-Seura lyötätti Gustaf Eurén -mitalin vuonna 1968.