Ero sivun ”Harviala” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
 
p (yksi versio)

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 11.59

Harviala on kylä Janakkalassa. Aikaisemmin se kuului osaksi Suur-Vanajaa, mutta vuonna 1967 tehdyn kuntamuutoksen myötä se liitettiin Janakkalaan. Kylä sijaitsee noin 6 km päässä Turengista ja myös Hämeenlinnaan on lyhyt matka. Harviala sijaitsee Hiidenjoen varrella ja on erittäin suosittu lapsiperheiden asuinpaikka. Alueella toimiikin oma koulu ja päiväkoti. Kylä on tunnettu myös Harvialan kartanosta.

<widget type="googlemap"> <marker lat="60.95577" lon="24.58586">Harviala</marker> </widget> 

Harviala on entistä Harvialan lääniä, jonka omisti Suomen huomattavimpiin kuuluva Harvialan kartano.1800-luvun alusta se tuli Brusiin-suvun haltuun, ja kartanoa vuoteen 1911 hallinnut Otto Reinhold Brusiin muutti sen osakeyhtiöksi, jonka Vanajanlinnan perustaja W. Rosenlew osti vuonna 1913. Harvialan läänissä tehtiin isojako. Lääni ulottui Lammin pitäjän rajoille Jylisjärvelle, Janakkalassa Kataloisten kylärajalle sekä Saloistenjärven rantojen eteläpuolelle. Kartanon läheisyyteen sijoitettiin Harvialan, Hakumäen, Niemenpään, Sillanpään ja Häitilän talot. Käikälän talo siirrettiin Katuman rannasta, nykyisen Solvikin alueelta Myllynkulmalle. Harvialassa oli 1900-luvun alussa yli puolisataa torppaa ja niiden asukasluku oli 444, kun koko läänin asukasluku oli 779. 

Janakkalan kunta hankki Harvialan alueen v. 1989 käytettäväksi yhdyskuntarakentamista varten. Harvialan alueesta rautatien eteläpuolella sijaitseva Hiidenjoen rantaan rajoittuva peltoalue on asemakaavoitettu asumiseen ja pääasiassa pientalorakentamista varten. Alueelle on rakentunut noin 100 omakotitaloa. Harvialan kartano ja kulttuurimaisema ovat rakennustensa, teollisuutensa ja maisemakokonaisuutensa vuoksi merkittäviä. Kartanon navetta ja Katajamäen työväen asuntoalue kuuluvat yleiskaava-alueeseen. Harvialan aluetta rajaa pohjoisessa rautatie. Hiidenjoki ja Pikkujoki muodostavat luonnollisen rajauksen alueelle etelässä ja lännessä.

Lähteet

Vilkuna Anna-Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7