Onni Oja

Lapsuus

Suomusjärveltä, 1979. Kuva Reilika Landén.

Kuvataiteilija, professori Onni Oja syntyi keuruulaiseen maanviljelijäperheeseen 15.4.1909. Onni Ojan vanhemmat, Frans ja Amanda Oja, olivat muuttaneet Keuruulle Urjalasta, jossa Onnin isä oli toiminut kauppiaana. Onnin ollessa 2-vuotias, perhe muutti asumaan Tampereelle. Vuonna 1918 Onnin isä kuoli Kärkölässä sisällissodan loppuselvittelyissä. Samana vuonna Onni Oja muutti äitinsä kanssa Janakkalan Löyttymäelle Koskelan tilan mailla sijaitsevaan Suojalan torppaan.

Onni osallistui tulojen hankintaan tekemällä rengin töitä, metsätöitä ja kirjoittamalla lehtijuttuja. Nuoren miehen kirjoituksia julkaistiin mm. Koti-lehdessä, johon hän kirjoitti lastenkasvatusta käsitteleviä kirjoituksia. Löyttymäen Kaiku -lehteen hän kirjoitti mm. runoja ja teki siihen kuvituksia.

Opiskeluvuodet

Oja kävi Löyttymäen kansakoulua vuosina 1918-1926 opettajanaan August Alho. Jo kouluvuosinaan Onni Oja oli innokas piirtäjä ja kirjoittaja. Opettaja Alho huomasi pojan lahjakkuuden ja innosti häntä opiskelemaan taideopintoja.
Onni Oja opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1926 - 30 ja tämän jälkeen Helsingin yliopiston piirustussalissa vuosina 1933 - 34. Vuodesta 1932 aina vuoteen 1939 Oja toimi vapaana taiteilijana ja kirjagraafikkona. Vuonna 1935 hän opiskeli Academie de la Grande Chaumièressa Pariisissa ja vuonna 1937 Accademia Sindicato Fasista della Belle Artessa Roomassa.

Taiteilijana ja opettajana

Onni Oja taisteli sekä talvisodassa että jatkosodassa. Sotien välissä, vuonna 1940, hän järjesti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Kumlingin taidesalongissa Helsingissä. Sodan jälkeen hän toimi vapaana taiteilijana aina vuoteen 1951 saakka, jolloin hän aloitti Taideteollisen oppilaitoksen opettajana, opettaen käyttögrafiikkaa, sommittelua, piirustusta, maalausta ja värioppia. Samaan aikaan hän opetti myös Invalidisäätiössä ja yliopiston piirustussalissa. Ulkomaisia opintojaan hän jatkoi vuosina 1951 ja 1954 Académie S

ection d´Orissa Pariisissa.

Onni Oja suunnitteli Janakkalan kunnanvaakunan, jonka tunnukseksi hän otti ilveksen. Hän maalasi myös muotokuvia kunnanjohtajista. Oja suunnitteli myös Janakkalan seurakunnan tunnuksen, jonka aiheen hän otti Janakkalan kirkon päätykuviosta. Janakkalan Osuuspankin pääkonttorissa Turengissa oli Onni Ojan vuonna 1986 maalaama seinämaalaus, joka esittelee Janakkalan elinkeinoja.

Vuonna 1972 Ojan päästyä eläkkeelle Taideteollisen oppilaitoksen opettajan virasta, alkoi hänen taiteilijauransa tuotteliain kausi. Professorin arvonimen hän sai vuonna 1979.
Onni Oja oli arvostettu muotokuvamaalari, mutta parhaiten hänet tunnetaan suomalaisten kylämaisemien kuvaajana. Hänelle luomistyön lähtökohta oli eläytyminen. Tätä hän korosti myös maisemiensa yhteydessä: "Eläydy maisemaan koko olemuksellasi. Kuvittele itse olevasi maaäiti. Elä itsessäsi sen lepo ja jännitys, kallion raskaus, veden viileys, ruohikon pehmeys."

Onni Oja kuoli 95-vuotiaana 5.11.2004 Helsingissä. Viimeisenä kesänä ennen kuolemaansa hän oli käynyt lapsuudenkotinsa, Koskelan tilalla. Itse rakennuksesta oli jäljellä vain perunakuoppa ja koristepensas. Ensimmäisen, vuonna 1927 maalatun taideteoksen aiheena ollut riihi oli purettu ja siitä oli tehty uusi asuinrakennus lähettyville. Koskelan vanhaisäntä teki vuonna 2009 aloitteen Janakkalan kunnalle muistolaatan hankkimisesta Onni Ojan muistoksi. Muistolaatta kiinnitettiin kiveen Löyttymäen koulun pihalla ja paljastettiin 15.8.2009. Laatassa on teksti: Kuvataiteilija professori Onni Oja (1909-2004) kävi Löyttymäen koulua 1918-1926.