Ero sivun ”Putula” versioiden välillä
imported>Tapio Ei muokkausyhteenvetoa |
imported>Merja Taavila (poistettu vanhentuneet linkit) |
||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
kunnallisen sivukirjaston joulukuussa 1988. Kyläläiset sisuuntuivat ja päättivät perustaa oman kirjaston. Kirjaston ylläpidosta vastaamaan perustettiin [[Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys]] ry eli PKKY. Elokuussa 1989 avattiin talkootyön voimin 200 kirjan Putulan kirjasto. Nykyisin kirjoja on jo noin 11 000. Putula valittiin 2003 [[Päijät-Hämeen vuoden kylä]]ksi. | kunnallisen sivukirjaston joulukuussa 1988. Kyläläiset sisuuntuivat ja päättivät perustaa oman kirjaston. Kirjaston ylläpidosta vastaamaan perustettiin [[Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys]] ry eli PKKY. Elokuussa 1989 avattiin talkootyön voimin 200 kirjan Putulan kirjasto. Nykyisin kirjoja on jo noin 11 000. Putula valittiin 2003 [[Päijät-Hämeen vuoden kylä]]ksi. | ||
=== Aiheesta muualla === | === Aiheesta muualla === | ||
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Putulan_kirjasto-_ja_kotiseutuyhdistys Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys Wikipediassa] | *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Putulan_kirjasto-_ja_kotiseutuyhdistys Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys Wikipediassa] | ||
<br> | <br> | ||
=== Lähteet === | === Lähteet === | ||
Versio 10. kesäkuuta 2020 kello 13.32
Putula sijaitsee Hämeenkosken keskustaajamasta pohjoiseen. Hämeenkoskella, kuten muuallakin Päijät-Hämeessä keskiaikaiset ryhmäkylät hajosivat 1800-luvulla toimitetussa isojaossa ja 1920-1930 -luvun uusjaossa. Putulassa on kuitenkin säilynyt tilakeskusten muodostama kylämäinen keskittymä.
Sijainti
Putulan kylä on rakentunut kylän halki kulkevan Putulanjoen ja siinä olevan kosken ympärille. Putulankulman läpi on kulkenut Ylisen Viipurintien pohjoinen haara. Kylän jo 1700-luvulla toiminnassa ollut kestikievari on ollut tärkeä pysähdyspaikka. Nyt kylän halki kulkee kapea ja mutkainen kylätie, jonka varrelle rakennukset ovat ryhmittyneet. Rakennukset sijaitsevat pienillä tonteilla lähes kiinni toisissaan.
Rakennuskanta on pääosin 1800-1900 -lukujen vaihteesta. Kylän pitkästä myllyperinteestä muistuttaa ilmeisesti 1900-luvun alusta oleva mylly. Kylän maisema on kumpuilevaa ja peltoja halkovat hiekkaiset harjut ja moreenimäet. Pellon ja metsän reunavyöhykkeet tarjoavat vielä kasvupaikkoja harjuilla kasvaville kuivan paikan kasveille sekä niittykasveille. Reunojen puusto on monimuotoista. Paikoitellen ongelmana on vieraslajien leviäminen tienvarsilla. Erityisesti lupiini on ongelmallinen Putulassa.
Putulan erikoisuutena on kaikille avoin yksityinen kyläkirjasto. Kosken kunta lopetti kunnallisen sivukirjaston joulukuussa 1988. Kyläläiset sisuuntuivat ja päättivät perustaa oman kirjaston. Kirjaston ylläpidosta vastaamaan perustettiin Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys ry eli PKKY. Elokuussa 1989 avattiin talkootyön voimin 200 kirjan Putulan kirjasto. Nykyisin kirjoja on jo noin 11 000. Putula valittiin 2003 Päijät-Hämeen vuoden kyläksi.
Aiheesta muualla
Lähteet
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
- ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
- Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Linkki pdf-versioon