Tyrväntö

Tyrvannön vaakuna

Tyrväntö (ruotsiksi Tyrvändö) oli Kanta-Hämeen maakunnassa sijainnut kunta, jonka alue liitettiin pääsääntöisesti Hattulan kuntaan, mutta joitain osia myös Valkeakosken kaupunkiin. Kunnan toiminta itsenäisenä kunta päättyi 31.12.1970. <widget type="googlemap">

<marker lat="61.15480" lon="24.33602">Tyrväntö</marker> </widget>

Tyrvännön kirkko

Tyrvännön kirkko. Kuva: Markku Karvonen

Lepaanvirran rannalla on sijainnut Tyrvännön ensimmäinen kirkko. Tyrväntö, aikaisemmalta nimeltään Kulsiala, mainitaan hallintopitäjänä vuonna 1405 ja Hattulan kappelina vuonna 1449. Harmaakivinen pieni sakaristo on ilmeisesti 1400-luvun jälkipuoliskolta tai 1500-luvun alusta, jolloin siihen on liittynyt puinen kirkkohuone. Perimätieto kertoo paikalla sijainneen jo 1200-luvulla uhrikirkon. Puukirkko oli 1700-luvun lopulla ahdas ja huonokuntoinen. Uusi kirkko päätettiin rakentaa Suotaalan Huoritunmäelle. Puukirkko rakennettiin vuosina 1798–1800 Matti Åkerblomin vuosina 1795–1796 laatimien ja Ruotsin yli-intendentinviraston tarkastamien piirustusten mukaan. Konduktööri P.W. Palmrothin laatimat piirustukset noudattelivat Åkerblomin alkuperäisiä suunnitelmia. Malliltaan kirkko on sisäviisteinen ristikirkko. Kirkon muotoa on muutettu myöhempien korjausten yhteydessä. Kellotorni sai nykyisen muotonsa vuoden 1902 korjauksessa. Myös kirkon sisätilat ja ulkovuoraus uusittiin tässä arkkitehti H.R. Helinin suunnittelemassa jugendhenkisessä korjauksessa. Tämän jälkeen kirkkosalia uusittiin vähäisiltä osin vuonna 1947 Kauno S. Kallion suunnitelman pohjalta. Viimeisimmät uudistukset toteutettiin vuonna 1992 arkkitehti Eero Raatikaisen suunnitelman mukaan. Sakastin ympärillä on harmaakiviaidan rajaama kirkkomaa, jonne on käynti tiilisen porttirakennuksen kautta. Hautausmaahan tehtiin uusi kiviaita tiiliportteineen 1830-luvulla ruukinpatruuna P.P. Heimbürgerin aloitteesta. Aidan länsi-, etelä- ja itäsivujen linjaus vastannee vanhan

Tiedosto:Sisäkuva kirkosta.JPG

hautausmaan rajoja, mutta pohjoispuolella kirkkotarhaa on kavennettu. Sakaristo on suojeltu muinaismuistolain nojalla. Hautausmaata laajennettiin vuosina 1848, 1914 sekä 1962. Sankarihautausmaan suunnitteli vuonna 1940 puutarha-arkkitehti Ola Mannström. Hämeenlinnalaisen kuvanveistäjän Urho Heinäsen veistämä sankaripatsas valmistui vuonna 1948. Kirkon pohjoispuolella on kivinen, todennäköisesti pajana käytetty pieni rakennus, joka lienee kirkon ikäinen. Tyrvännön kirkko on valtakunnallisesti arvokas.

Tyrvännön entinen pappila sijaitsee Lentämäessä, jossa Tyrvännön kappalaiset ovat asuneet 1700-luvulta saakka. Pappila on rakennettu vuonna 1927. Klassisistisen rakennuksen suunnittelijana oli rakennusmestari Toivo Survonen, joka piirsi myös pappilan varastosuojan. Rakennus toimi pappilana 1960-luvulle, nykyisin se on yksityisasuntona.

Tyrvännön kotiseutumuseo

Tyrväntöläiset erosivat vuonna 1847 Hattulan lainajyvästöstä ja rakensivat vuosina 1850–1852 oman tiilisen makasiinin Suotaalan kylään. E.B. Lohrmann ja C.A. Edelfelt laativat makasiinin rakennussuunnitelmat intendentinkonttorissa vuorimestari Gustaf Idestamin ehdotuksen pohjalta. Kuutiomainen puhtaaksi muurattu tiilimakasiini on telttakattoineen ja kattolyhtyineen kuin pienennys Hämeenlinnan samaan aikaan rakennetusta kruununmakasiinista. Makasiini luovutettiin vuonna 1959 Tyrväntö-Seuran hallintaan, ja seura sisusti sen kotiseutumuseoksi seuraavana vuonna.

Museon aihepiiri käsittelee lähinnä seudun järvikalastusta ja kartanokulttuuria. Vuoden 2002 aikana on valmistunut pihapiiriin hirsinen venetalas. Tyrvännön kunnantalo ja vanhainkoti rakennettiin vuosina 1939–1942 arkkitehti Martti Paalasen laatiman suunnitelman mukaan. Funktionalistiset, valkeaksi rapatut rakennukset ovat nykyisin terveydenhuollon käytössä. Kokonaisuuteen kuuluu tienmutkassa entinen raittiusseuran talo, myöhempi Tyrvännön maamiesseuran talo, joka on 1900-luvun alusta.

Tyrvännön koulu

Lahdentaan vuonna 1874 valmistunut kansakoulu oli Tyrvännön ensimmäinen. Rakennus korjattiin nykyiseen klassisistiseen asuunsa vuonna 1925 rakennusmestari Toivo E. Survosen Hämeen läänin maanviljelysseurassa tekemien piirustusten mukaan. Koulun talousrakennus on vuodelta 1935. Koulutoiminta lakkasi vuonna 1971. Nykyisin koululla toimii Tyrvännön tietotupa.

Kunnan vaakuna

Tyrvännön kunnan vaakunan suunnitteli tunnettu vaakunataiteilija Gustaf von Numers ja se vahvistettiin käyttöön otettavaksi vuonna 1960.

Kylät

Anomaa, Haukila, Lahdentaka, Lepaa, Lusi, Monaala, Monittula, Mäenpää, Mälkiäinen, Retula, Suontaka, Suotaala, jossa sijaitsee Tyrvännön kirkko, Tykölä, Uskila (Uskela) ja Vanajaniemi.