Ero sivun ”A.G.Skogster” versioiden välillä

Häme-Wikistä
p (yksi versio)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 25: Rivi 25:
Salmi, Vexi: Minun Hämeenlinnani. Hämeenlinna 2008. ISBN 978-952-9509-62-1  
Salmi, Vexi: Minun Hämeenlinnani. Hämeenlinna 2008. ISBN 978-952-9509-62-1  


[[Category:Hämeenlinnalaisia|Skogster, A.G.]] [[Category:Merkkihenkilöt|Skogster, A.G.]]
[[Category:Hämeenlinnalaisia|Skogster, A.G.]] [[Category:Merkkihenkilöt|Skogster, A.G.]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.07

Orpopojasta liikemieheksi

Kauppaneuvos Anders Gustaf Skogster syntyi suureen perheeseen Jäniksenlinnassa Tuusulassa vuonna 1866 ja kuoli vuonna 1952 Hämeenlinnassa. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Anders Gustaf ja Henrika Sofia Skogster ja puolisonsa Veera Konstantia Åkerroos. Anders G. Skogster jäi varhain orvoksi ja joutui lähtemään maailmalle reppu selässään. Hän aloitti menestyvät liiketoimet jo 13-vuotiaana, haki oppia Turusta ja tuli Hämeenlinnaan. Hänen veljensä, pankinjohtaja ja kauppias Anders Felix Skogster oli ostanut J.F.Grönlundin siirtomaatavaraliikkeen, josta hän oli kehittänyt kaupungin parhaimpiin kuuluvan liikkeen. 29-vuotias Anders Gustaf osti liikkeen veljeltään ja perusti vuonna 1905 osakeyhtiön, joka hankki talon ja tontin Raatihuoneenkadun ja Kirkkorinteen kulmasta. Tontille Skogster rakennutti uudenaikaisen tavaratalon ulkomaisten esikuvien mukaan. Jugendtyylisen talon piirsi Selim A. Lindqvist. Tavaratalossa myytiin paitsi siirtomaatuotteita, myös kangasta, porsliinia ja rautakaupan tuotteita. Lindgqvist piirsi Kirkkorinteelle tavaratalon viereen myös Skogsterin perheen asuintalon, joka tunnetaan nykyisin Piparkakkutalona.

Kauppaneuvos

Veljekset Skogster toimivat Hämeenlinnan kauppayhdistyksessä ja olivat vuorotellen sen puheenjohtajana. Vuonna 1909 Anders G. Skogster sai kauppaneuvoksen arvonimen. Häntä on luonnehdittu oikeudenmukaiseksi ja isälliseksi johtajaksi, joka mielellään palveli myös asiakkaita. Toisaalta hän myös vaati työntekijöiltään ahkeruutta ja siisteyttä. Liikkeissä oli kodikas ilmapiiri. Skogster myös oivalsi mainonnan ja henkilökuntakoulutuksen merkityksen menestyvälle liiketoiminnalle. Hänen oivalluksiaan oli myös rahtilaiva Ilmarin varustaminen kauppalaivaksi, joka kierteli Vanajaveden reittiä sulavesien aikaan.

Valtuutettu ja kansalaisaktivisti

A.G.Skogster ehti toimia myös Hämeenlinnan kaupungin asioiden puolesta. Hän sai valtuuston jäsenyyden vuonna 1904, ja toimi kaupunginvaltuutettuna yli 30 vuotta ja myös jonkin aikaa varapuheenjohtajana, osallistui valiokuntien, toimikuntien, komiteoiden ym. toimintaan. Skogster laajensi Hämeenlinnan kaupungin maaomistuksia ostamalla Padasjoelta Turvan tilan, johon kuului 2000 ha metsää ja kilometreittäin Päijänteen rantaa. Nämä siirtyivät kaupungille.

Sortokauden aikana Skogster järjesti torilla kansalaiskokouksen, joka oli lajissaan ensimmäinen Hämeenlinnassa. Kokouksen syy oli kuvernööri Papkoffin määräys, jonka mukaan kaupungin ajurien oli pukeuduttava venäläismallisiin asuihin. Tästä oli seurauksena ajurien lakko, ja kuvernöörin oli myönnyttävä lähetystön vaatimukseen peruuttaa määräys. Vuoden 1905 yleislakon puhjettua Skogster muiden porvareiden, mukaanlukien Felix Skogster, V. Manner, Enok Rytkönen ym. kanssa johti lakkoa Hämeenlinnassa. Lakolle saatiin työväen tuki. Hämeenlinnalaiset riisuivat santarmeja aseista ja nämä joutuivat eroamaan viroistaan, myös Papkoff. Keisarin luvattua manifestissaan palauttaa maahan lailliset olot, kaupunkilaiset juhlivat kaduilla ja sytyttivät kynttilöitä ikkunoillensa, VPK järjesti soihtukulkueen.

Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Hämeenlinnaan perustettiin Punaisen Ristin osasto, ja Anders G. Skogster luovutti Keinusaarelle rakentamansa talon sotasairaalaksi.

Kuusterät

Skogsterin jälkeläiset muuttivat nimensä Kuusteräksi. Anders Gustaf Skogsterin pojantytär Leila Kuusterä ( http://goo.gl/tSMKi) omistaa Hattulassa, historiallisen Mierolan sillan läheisyydessä olevan Alhaisten kartanon.

Lähteet

Hämeenlinnalaisia 1639 – 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4

Salmi, Vexi: Minun Hämeenlinnani. Hämeenlinna 2008. ISBN 978-952-9509-62-1