Jugend-rakennuksia

Jugend-arkkitehtuurin kukoistus Suomessa oli lyhyt. Huippukausi ajoittui vuosiin 1900-1905. Jugend eli L'art nouveau tai modern style –ilmiö syntyi viime vuosisadan loppupuolella Euroopassa, kun rakennustaiteeseen kaivattiin uusia tuulia. Nämä virtaukset tulivat Suomeen arkkitehtien Saksaan, Itävaltaan, Ranskaan, Belgiaan ja Englantiin suuntautuneiden opintomatkojen myötä.

Hämeenlinna

Hämeenlinnan rakennustoiminta oli hiljaista 1800-luvun lopulla. Sadan vuoden ajan kaupunkikuva oli säilynyt muuttumattomana: puutalorivejä, puuaitoja ja kodikkaita pihoja. Vuosisadan vaihteessa rakentaminen oli vireää ja kivitalojen määrä kasvoi kymmenkertaiseksi 1890-luvulla ja 1910-luvuilla. Keskustan katukuva muuttui. Jugend-arkkitehtuurin tulo kaupunkiin oli yhtä äkillinen ilmiö kuin se oli muuallakin, mutta Hämeenlinnassa se ei sekoittunut kansallisromantiikkaan kuten muualla maassamme. Hämeenlinnan kaupunkikuvasta puuttuvat esimerkiksi jyrkät katot ja graniittijulkisivut.

<widget type="googlemap"> <marker lat="60.99683" lon="24.46780">Skogsterin tavaratalo, Raatihuoneenkatu 8</marker> <marker lat="60.99697" lon="24.46766">Piparkakkutalo, Kirkkorinne 2</marker> <marker lat="60.99712" lon="24.46905">Anniskeluyhtiön toimitalo </marker> <marker lat="60.99637" lon="24.47252">Schmausserin talo, Arvi Kariston katu 2</marker> <marker lat="60.99518" lon="24.45742">Entinen Suomalainen yhteiskoulu, Turuntie 2</marker> </widget>

Keskustan ilme muuttui, kun torin laidalle kirkon taakse nousi jugendtyyliset Skogsterin tavaratalo ja asuinrakennus, jota kutsutaan Piparkakkutaloksi. Rakennukset on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehti Selim A. Lindqvist.

Merkityksellisin jugend-tyyliä ilmentänyt suunnittelija Hämeenlinnassa oli arkkitehti Henrik Reinhold Helin (1868-1923), joka oli syntyperäinen hämeenlinnalainen. Hän suunnitteli Hämeenlinnaan vajaat parikymmentä rakennusta, joista neljä on säilynyt:

• Anniskeluyhtiön toimitalo, joka nykyisin toimii teknisen viraston toimitalona. Rakennus sijaitsee Raatihuoneenkadun ja Rauhankadun kulmauksessa.
• Schmausserin talon Vanajaveden rannalla
• Suomalaisen yhteiskoulun lisärakennus, Turuntie 2
• Myllymäenkatu 12, vuodelta 1902

Hämeenlinnaan rakennettiin Helinin jälkeen vielä muutamia jugendtyyppisiä rakennuksia. Arkkitehti Birger Brunila suunnitteli vuonna 1912 valmistuneen rakennuksen Vanajaveden rantaan lähelle nykyistä kirjastoa. Talo peruskorjattiin vuonna 1970, mutta korjauksessa ei toteutettu esimerkiksi värikkäitä rappauksia. Talo on peruskorjattu hiljattain uudelleen. Talo on tällä hetkellä yksityisomistuksessa.

Lähteet

• Jugendtalo kunnostettiin Hämeenlinnan teatterille. Hämeen Sanomat 8.11.1977
• Aitola, Heikki: Jugendista Hämeenlinnassa. Hämeenlinna-Wanaja: Hämeenlinna-Seuran 50-vuotisjuhlajulkaisu XLV. Hämeenlinna-Seura 1995
• Karpiola, Saila: Hämeenlinna kaunistui ja kehittyi viinan voimalla. Hämeen Sanomat 23.6.2006
• Koskimies, Marianne: Henrik Reinhold Helin ja jugendarkkitehtuurin tulo Hämeenlinnaan. Arx Tavastica: Hämeenlinnan historiallisen seuran julkaisu 1970, s. 31-42
• Kuusterä, Antti: hämeenlinnalaisen suuryrittäjän nousu. Hämeenlinna-Wanaja: Hämeenlinna-Seuran 50-vuotisjuhlajulkaisu XLV. Hämeenlinna-Seura 1995.
• Laitila, Inka-Maria: Kodin kaunein jugend. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 1992
• Lapintie, Anne: Teatterin ensi-ilta Hämeenlinnassa aikaisintaan loka-marraskuussa. Hämeen Sanomat 7.7.1976
• Hämeenlinnan teatterissa avajaisjuhlanäytös. Etelä-Suomen Sanomat 15.1.1977