Hovinkartano

Hovinkartanon päärakennus. Kuva: Jouni Lehtonen

Hovinkartanon sijaitsee Hämeenlinnassa Hauhon pitäjässä, Sotjalan kylässä.

Historia

Kartanon luonnonpuistikossa sijaitsevat pakanallinen uhrilehto ja hyvin säilynyt, poikkeuksellisen kookas uhrikivi noin vuodelta 1000. Ensimmäiset asiakirjamaininnat Hovinkartanon (Hofgård) alueesta ovat 1300-luvulta.

Hovinkartano perustettiin 1786 rälssiuudistilaksi ja siihen on liitettiin Lampuodin ratsutila. Kartanon on omistanut mm. Godenhjelm-, Gripenberg-, Leopold-, Engström- ja Furuhjelm-suvut.

Kartanon empire-tyylinen päärakennus valmistui vuonna 1830. 1800-luvun lopulla elettiin voimakasta uudistus- ja rakennuskautta. Tuolloin rakennettiin mm. tiilitehdas, meijeri, mylly, edelleenkin käytössä olevat karjarakennukset ja viljamakasiini. Tiilinen meijerirakennus on vuodelta 1902, ja punamullattu ohrapuoti, jonka päässä on ruokakello, on 1800-luvulta. Tiilinen jugend-linna (nyk. Taidehovi) valmistui vuonna 1914 tuomari Janssonin hopeahääpäivälahjaksi vaimolleen. Sen suunnitteli rakennustoimisto Veljekset Udd. Rakennusta käytettiin vain juhla- ja vierastilana. Rakennuksia ympäröivä luonnonpuisto on ikivanha.

Hovinkartanosta on säilynyt useita peltokarttoja 1700-1800-luvuilta ja julkisivupiirustus, jotka on digioitu. niihin voi tutustua Hämeenlinnan Lydiassa.

Nykyinen toiminta

Kesäkaudella kartanoon järjestetään ryhmille vierailukäyntejä, jolloin kartanon tilausravintola on avoinna. Hauhon Näyttämötaiteen Harrastajat ry esittää pihapiirissä kesäteatteria. Taidehovi on järjestänyt näyttelyitä kartanon rakennuksissa vuodesta 1988. Vuonna 1997 Fredrikintorin Apteekki Helsingistä museoitiin Hovinkartanoon.

Lähteitä

• Iltanen, Jussi: Kartanot. Jyväskylä 2008.
• http://www.hovinkartano.net/

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.