Ero sivun ”Putula” versioiden välillä
imported>Mtaavila |
imported>Tapio Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Putula''' sijaitsee Hämeenkosken keskustaajamasta pohjoiseen. Hämeenkoskella, | '''Putula''' sijaitsee Hämeenkosken keskustaajamasta pohjoiseen. [[Hämeenkoski|Hämeenkoskella]], kuten muuallakin [[Päijät-Häme]]essä keskiaikaiset ryhmäkylät hajosivat 1800-luvulla toimitetussa isojaossa ja 1920-1930 -luvun uusjaossa. Putulassa on kuitenkin säilynyt tilakeskusten muodostama kylämäinen keskittymä. | ||
kuten muuallakin Päijät- | |||
1800-luvulla toimitetussa isojaossa ja 1920-1930 -luvun uusjaossa. Putulassa on kuitenkin | ==Sijainti== | ||
säilynyt tilakeskusten muodostama kylämäinen keskittymä. | |||
Putulan kylä on rakentunut kylän halki kulkevan Putulanjoen ja siinä olevan kosken | Putulan kylä on rakentunut kylän halki kulkevan [[Putulanjoki|Putulanjoen]] ja siinä olevan kosken | ||
ympärille. Putulankulman läpi on kulkenut [[Ylinen Viipurintie|Ylisen Viipurintien]] pohjoinen haara. Kylän | ympärille. Putulankulman läpi on kulkenut [[Ylinen Viipurintie|Ylisen Viipurintien]] pohjoinen haara. Kylän | ||
jo 1700-luvulla toiminnassa ollut kestikievari on ollut tärkeä pysähdyspaikka. Nyt kylän | jo 1700-luvulla toiminnassa ollut kestikievari on ollut tärkeä pysähdyspaikka. Nyt kylän | ||
halki kulkee kapea ja mutkainen kylätie, jonka varrelle rakennukset ovat ryhmittyneet. | halki kulkee kapea ja mutkainen kylätie, jonka varrelle rakennukset ovat ryhmittyneet. | ||
Rakennukset sijaitsevat pienillä tonteilla lähes kiinni toisissaan. Rakennuskanta on pääosin | Rakennukset sijaitsevat pienillä tonteilla lähes kiinni toisissaan. | ||
1800-1900 -lukujen vaihteesta. Kylän pitkästä myllyperinteestä muistuttaa ilmeisesti | |||
Rakennuskanta on pääosin 1800-1900 -lukujen vaihteesta. Kylän pitkästä myllyperinteestä muistuttaa ilmeisesti | |||
1900-luvun alusta oleva mylly. Kylän maisema on kumpuilevaa ja peltoja halkovat | 1900-luvun alusta oleva mylly. Kylän maisema on kumpuilevaa ja peltoja halkovat | ||
hiekkaiset harjut ja moreenimäet. Pellon ja metsän reunavyöhykkeet tarjoavat vielä | hiekkaiset harjut ja moreenimäet. Pellon ja metsän reunavyöhykkeet tarjoavat vielä | ||
kasvupaikkoja harjuilla kasvaville kuivan paikan kasveille sekä niittykasveille. Reunojen | kasvupaikkoja harjuilla kasvaville kuivan paikan kasveille sekä niittykasveille. Reunojen | ||
puusto on monimuotoista. Paikoitellen ongelmana on vieraslajien leviäminen tienvarsilla. | puusto on monimuotoista. Paikoitellen ongelmana on vieraslajien leviäminen tienvarsilla. | ||
Erityisesti lupiini on ongelmallinen Putulassa. | Erityisesti [[lupiini]] on ongelmallinen Putulassa. | ||
Putulan erikoisuutena on yksityinen kyläkirjasto | |||
kunnallisen sivukirjaston joulukuussa 1988. Kyläläiset sisuuntuivat ja päättivät perustaa | Putulan erikoisuutena on kaikille avoin yksityinen kyläkirjasto. Kosken kunta lopetti | ||
oman kirjaston. Kirjaston ylläpidosta vastaamaan perustettiin [[Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys]] ry eli PKKY. Elokuussa 1989 avattiin talkootyön voimin 200 kirjan Putulan | kunnallisen sivukirjaston joulukuussa 1988. Kyläläiset sisuuntuivat ja päättivät perustaa oman kirjaston. Kirjaston ylläpidosta vastaamaan perustettiin [[Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys]] ry eli PKKY. Elokuussa 1989 avattiin talkootyön voimin 200 kirjan Putulan kirjasto. Nykyisin kirjoja on jo noin 11 000. Putula valittiin 2003 [[Päijät-Hämeen vuoden kylä]]ksi. | ||
kirjasto. Nykyisin kirjoja on jo noin 11 000. Putula valittiin 2003 Päijät-Hämeen vuoden | |||
{{#widget:Google Maps | {{#widget:Google Maps | ||
Versio 27. toukokuuta 2014 kello 16.30
Putula sijaitsee Hämeenkosken keskustaajamasta pohjoiseen. Hämeenkoskella, kuten muuallakin Päijät-Hämeessä keskiaikaiset ryhmäkylät hajosivat 1800-luvulla toimitetussa isojaossa ja 1920-1930 -luvun uusjaossa. Putulassa on kuitenkin säilynyt tilakeskusten muodostama kylämäinen keskittymä.
Sijainti
Putulan kylä on rakentunut kylän halki kulkevan Putulanjoen ja siinä olevan kosken ympärille. Putulankulman läpi on kulkenut Ylisen Viipurintien pohjoinen haara. Kylän jo 1700-luvulla toiminnassa ollut kestikievari on ollut tärkeä pysähdyspaikka. Nyt kylän halki kulkee kapea ja mutkainen kylätie, jonka varrelle rakennukset ovat ryhmittyneet. Rakennukset sijaitsevat pienillä tonteilla lähes kiinni toisissaan.
Rakennuskanta on pääosin 1800-1900 -lukujen vaihteesta. Kylän pitkästä myllyperinteestä muistuttaa ilmeisesti 1900-luvun alusta oleva mylly. Kylän maisema on kumpuilevaa ja peltoja halkovat hiekkaiset harjut ja moreenimäet. Pellon ja metsän reunavyöhykkeet tarjoavat vielä kasvupaikkoja harjuilla kasvaville kuivan paikan kasveille sekä niittykasveille. Reunojen puusto on monimuotoista. Paikoitellen ongelmana on vieraslajien leviäminen tienvarsilla. Erityisesti lupiini on ongelmallinen Putulassa.
Putulan erikoisuutena on kaikille avoin yksityinen kyläkirjasto. Kosken kunta lopetti kunnallisen sivukirjaston joulukuussa 1988. Kyläläiset sisuuntuivat ja päättivät perustaa oman kirjaston. Kirjaston ylläpidosta vastaamaan perustettiin Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys ry eli PKKY. Elokuussa 1989 avattiin talkootyön voimin 200 kirjan Putulan kirjasto. Nykyisin kirjoja on jo noin 11 000. Putula valittiin 2003 Päijät-Hämeen vuoden kyläksi.
Aiheesta muualla
Lähteet
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
- ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
- Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Linkki pdf-versioon