Hiidentie ja Selkätie

Hiidentie on ikivanha Hämeen vanhimpien asuttajien käyttämä kulkutie. Janakkalasta lähtien se kulki halki Kanta-Hämeen pitäjien ja kylien Hattelmalan, Vuorentaan, Nihattulan, Sattulan, Kalvolan, Saarioisten ja lopulta Lempäälän kautta aina Pirkkalaan ja Tampereelle asti.

Tämä tie on ollut Hämeen paikallisteistä vanhimpia ja merkkittävimpiä. Se yhdisti Hämeen Satakuntaan. Hiidentietä on kuljettu vuosisatoja ratsain, kävellen taakkoja kantaen tai raahaten, tie – aluksi polku – oli aikansa ihmisille helpotus. Tie oli 1500 -luvulla varustettu kestikievarein. Tien merkitys on vaihdellut aikojen saatossa, 1750-luvulla sanotiiin vaivoin kärryillä kuljettavaksi sivutieksi. Maantiet, tai nykymielessä pikemminkin polut, yhdistivät keskiajalla kaikkia Hämeen kyliä. Talonpoikien vastuulla oli jo keskiajalta lähtien huolehtia maanteillä kulkijoiden majoituksesta, kestityksestä ja kyydityksestä. Teitten varsillasijaitsevat kievaritalot saattoivat vaihtua useasti, ja niinpä kievariperinnettä liittyy moneen hämäläiseen taloon.

• Iso-Hiiden kartano ja marjatila

Hattulan Nihattulan, Sattulan, Pelkolan, Leiniälän ja Ihalemmen maarekisterikylät lukuisine kiinteine muinaisjäännöksineen kuvastavat poikkeuksellisen laajana kokonaisuutena asutuksen jatkuvuutta Hämeessä esihistorialliselta ajalta nykypäiviin.

Lehijärven ympäristön vanhoista kyläkeskuksista monissa on säilynyt perinteinen tiivis muoto keskiaikaisperäisen, mahdollisesti jopa vanhemman kylätontin paikalla. Järven etelärannan kylät, Nihattula ja Sattula, sijaitsevat historiallisen Hiidentien varrella. Myös kyläkeskuksista aikoinaan 1700- ja 1800-luvuilla siirretyt talot muodostavat perinteiseen, rakentamisajalleen tyypilliseen tapaan rakennettuja kokonaisuuksia. Uudisrakentamista on kylissä toteutettu viime vuosikymmeninä varsin vähän. Rautakauden kalmistot ovat osa aktiivista laidunmaisemaa.

Kylistä Armijärven rannalla sijaitsevassa Nihattulassa ja Lehijärven lounaisrannalla sijaitsevassa Sattulassa on säilynyt tiivis kylärakenne erityisen hyvin. Ihalemmen kylän asutus on levinnyt rantapelloilla oleville mäenharjanteille. Vanha kylätontti sijaitsi Ihaniemen talon paikalla. Kylään liittyvä asutus on lisäksi levinnyt pohjoiseen Marttaristintien varrelle. Vauraasta maanviljelyseudusta kertovat kantatilojen ja mäkitupien lisäksi 1860-luvulla rakennettu Pelkolan kartanon päärakennus.

Kestikievareita Hiidentien varrella? - Hakimäen vanhan rusthollin mansardikattoinen päärakennus vuodelta 1922 kohoaa harjun rinteellä vanhan Hiidentien varrella.

Hiidentie alkaa Janakkalan seutuvilta, menee Hattelmalan harjun päältä Vuorentakaan, josta erkaantui risteys legendaariselle Hämeen Härkätielle. Hiidentie on jatkanut Lehijärven eteläpuolelta Sattulaan. Tie on ilmeisesti soiden takia kaartanut Leteensuolle ja siitä Heinun kautta Kalvolaan, eli nykyiseen Iittalaan. Tiepohjaa voi ajaa edelleen pyörällä ja autolla. Siitä erkanee sivutie Hattulaan, kuten erkani jo silloin.

Hiidentiestä erkani Leteensuon ja Heinun kautta toinen vanha tie, Selkätie, joka tunnetaan myös Ratsutie-nimisenä. Se puikkelehti Vanajaveden rantamien tuntumassa kohti Lahisten kartanoa (entistä ratsusäteriä) ja Jutikkalaa. Selkätieltä erkanee lähellä Tunturivuorta Pyhäsuota kohti Tiihalan polku, jonka lähettyvillä on vielä nykyisin Tiihalankivi, Sääksmäen ja Kalvolan välinen vanha rajakivi, josta käytetään myös nimeä "Lumikuninkaan kivi". Tässä moottoritien varrella olevassa isohkossa kivessä on näkyvillä paitsi isojaon toimittajien merkintöjä, myös niitä vanhempi Kustaa II Adolfin aikainen kaiverrus WR A 619 ( = Wasa Rex Anno 1619 eli Vaasa-suvun kuningas v. 1619).

Hiidentie nykyisin on valtateiden pirstoma ja siitä on vain palasia siellä täällä. Tunturivuori taitaa olla ainoa koskematon paikka, jossa muinaistietä menee sen laella kohtuullinen pätkä.

Hiidentien varrelta löytyy runsaasti muinaisia uhrikiviä, kalmistoja, lehtoja, kuppikiviä ja erikoisia pystykiviä. Hiidentien varrella on tehty paljon muinaislöytöjä - Janakkalan miekkamies on haudattu Hiidentien varrelle. Tie on vanha muinainen kulkuväylä Hämeen sydänmaiden ytimessä ja vanha Hämeen Hiidentie edustaa pakanahämeen vanhaa valtasuonta. Hiidentie on pakanallista alkuperää ja on ollut olemassa kauan ennen kristinuskoa. Samoilla seuduilla Janakkalasta virtaa Vanajalle myös Hiidenjoki.

Nykyiset tiet

• Janakkala - Laurinmäki, Kalpalinna, Rastila,
• Hämeenlinna - Miemala, Palkvaanlinna, Hakomäki, Hattelmalan harju, Pikku Parola
• Hattula - Sattula,
• Hämeenlinna - Heinu, Iittala, Keikala,...
• Valkeakoski - Kuurila ... reitti Sääksmäelle
• Akaa

Teiden numerot 2846 - Lautaporras II - Sillantaka 13 697 - Tarttila 303 - Uittamo - Viiala

Rakennushistoriallisesti merkittävät kohteet ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat Hiidentien varrella

• Janakkala - Hakoisten - Tarinmaan kulttuurimaisema / Hakoisten kartano ja linnavuori
• Räiläkän silta, Räikälä
• Laurinmäen museoalue, Tarinmaa
• Janakkalan kirkonkylä, Tarinmaa
• Janakkalan kivikirkkko ja tapuli
• Iso-Hiisi, Hiisi
• Vanha Hämeentie ? Hiidentie harjuilla
• Hämeenlinna - Perttulan kartano / Perttulan oppilaitos ja Miemalan Alikylä
• Hattelmalan kylämaisema ja Hattelmalan harju
• Vanajaveden laakson kulttuurimaisema (valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat)
• Vuorentaan kulttuurimaisema
• Lehijärven kulttuurimaisema / Ihalemmen, Leiniälän, Nihattulan, Pelkolan ja Sattulan kyläasutus
• Iittalan pysäkin ympäristö
• Iittalan lasitehtaan ympäristö
• Keikkalan ja Sittalan kylien kulttuurimaisema
• Kalvolankeskiaikainen kivisakaristo, Keikkala
• Kalvolan kirkko, Keikkala & Kalvolan kirkkomaisema
• Kalvolan pitäjänmakasiini, Keikkala
• Kalvolan kirkkoherranpappila, Keikkala
• Niemen kartano ja kulttuurimaisema
• Kuurilan kartano ja kulttuurimaisema, Kalvola
• Sääksmäen - Tarttilan kulttuurimaisema (valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat)

Lähteet

• Saraste, Erkki: Kotiseutuna Kalvola
• Vakkilainen, Matti: Vanhoilla valtateillä. Kruununteiden ja kansanpolkujen vuosisataisia vaiheita. Kauppakirjapaino, 1982.
• Pirkanmaan historiallisesti merkittävät tiet (2011) - https://issuu.com/vapriikki/docs/tieselvitys_raportti/25
• Rakennushistoriallisesti merkittävät kohteet Kanta-Hämeessä - http://www.nba.fi/rky1993/maakunta5.htm
• Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet (2011) http://www.maaseutumaisemat.fi/wp-content/uploads/2011/09/HAM-raportti-valtakunnalliset.pdf
• Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt https://www.hameenliitto.fi/wp-content/uploads/2020/02/Maakunnallisesti_arvokkaat_rakennetut_kulttuuriymparistot.pdf

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.