Ero sivun ”Perttulan ratsutila” versioiden välillä
(täsmennystä, ei ole enää Kiipulan hallinnassa.) |
|||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==== Huvilasta kouluksi ==== | ==== Huvilasta kouluksi ==== | ||
Hämeen läänin maaherra [[Otto Carl Rehbinder|Otto Karl Rehbinder]] osti Hieta-Perttulan vuonna 1857. Hän rakennutti tilalle vuonna 1860 huvilamaisen, rapatun päärakennuksen arkkitehti [[Carl Albert Edelfelt|C.A. Edelfeltin piirustusten]] mukaan. Vuonna 1891 [[Edvin Hedman|Edvin Hedman]] yhdessä vaimonsa Emman kanssa osti Perttulan ja perusti sinne tylsämielisten kasvatuslaitoksen, josta myöhemmin kehittyi Perttulan erityisammattikoulu. | Hämeen läänin maaherra [[Otto Carl Rehbinder|Otto Karl Rehbinder]] osti Hieta-Perttulan vuonna 1857. Hän rakennutti tilalle vuonna 1860 huvilamaisen, rapatun päärakennuksen arkkitehti [[Carl Albert Edelfelt|C.A. Edelfeltin piirustusten]] mukaan. Vuonna 1891 [[Edvin Hedman|Edvin Hedman]] yhdessä vaimonsa Emman kanssa osti Perttulan ja perusti sinne tylsämielisten kasvatuslaitoksen, josta myöhemmin kehittyi Perttulan erityisammattikoulu. Nykyisin tilan rakennukset ovat osittain asuinkäytössä ja niissä on myös varsin monipuolista yritystoimintaa. | ||
Valtaosa Perttulan puisesta rakennuskannasta on 1890- ja 1910-luvuilta. Asuinrakennus Pakarila ja jyväaitta ovat Rehbinderin ajalta, talous- ja asuinrakennus Kuusistola ja Metsätalo 1890-luvulta. Oppilaitos ja oppilasasuntola Taimela ovat valmistuneet vuonna 1911.<br> | Valtaosa Perttulan puisesta rakennuskannasta on 1890- ja 1910-luvuilta. Asuinrakennus Pakarila ja jyväaitta ovat Rehbinderin ajalta, talous- ja asuinrakennus Kuusistola ja Metsätalo 1890-luvulta. Oppilaitos ja oppilasasuntola Taimela ovat valmistuneet vuonna 1911.<br> | ||
==== Lähteet ==== | ==== Lähteet ==== | ||
Versio 10. toukokuuta 2019 kello 11.38
Perttulan tila oli aikoinaan Vanajan Miemalan kylässä sijaitseva kruunun ratsutila. Nykyisin Perttula tunnetaan osana Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskusta, ja nykyisin tila on yksityisessä omistuksessa. Miemala on Hämeenlinnan kaupunginosa. Miemalan alueelta on löydetty useita rautakaudelle ajoittuvia muinaisjäännöksiä, kaksi muinaislinnaa, rautakautinen asuinpaikka sekä useita kuppikiviä. Kirjallisissa lähteissä Miemalan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1383. Keskiajan ja uuden ajan taitteessa kylässä oli seitsemän taloa, joiden välillä suoritettiin isojako 1780-luvulla.
Ratsutilan isäntiä
Perttulan ratsutilan isäntänä oli vuosina 1632-1653 kappalainen Ericus Arvidi. Hänen vaimonsa Kerttu Mikontytär myi tilan Christiernus Matthiae Oreniukselle. Vuosina 1654-1676 taloa isännöi Kertun veli, lampuoti Perttu Mikonpoika, joka siirtyi myöhemmin Miemalan Mikkolaan. Mikkolan isäntä oli hänen poikansa Mikko Pertunpoika vuosina 1678-1682.
1600-luvun lopussa Perttulaa isännöi Johan Jöransson (s. 1663). Hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli vuonna 1714, ja uudeksi vaimoksi tuli Elin Matintytär. Heidän poikansa Johan sai tilan haltuunsa. Hänen vaimonsa Kirsti Jaakontytär (s. 1724) tuli Käikälän kylästä. Perttulan ratsutila säilyi tämän suvun hallussa 1800-luvun puoleenväliin saakka. Vuonna 1784 toimeenpannussa isojaossa kantatila Perttula oli jaettu Hieta-Perttulan ja Kylä-Perttulan tiloiksi. Perttulan tila ostettiin perintötilaksi vuosien 1830–1844 välisenä aikana.
Huvilasta kouluksi
Hämeen läänin maaherra Otto Karl Rehbinder osti Hieta-Perttulan vuonna 1857. Hän rakennutti tilalle vuonna 1860 huvilamaisen, rapatun päärakennuksen arkkitehti C.A. Edelfeltin piirustusten mukaan. Vuonna 1891 Edvin Hedman yhdessä vaimonsa Emman kanssa osti Perttulan ja perusti sinne tylsämielisten kasvatuslaitoksen, josta myöhemmin kehittyi Perttulan erityisammattikoulu. Nykyisin tilan rakennukset ovat osittain asuinkäytössä ja niissä on myös varsin monipuolista yritystoimintaa.
Valtaosa Perttulan puisesta rakennuskannasta on 1890- ja 1910-luvuilta. Asuinrakennus Pakarila ja jyväaitta ovat Rehbinderin ajalta, talous- ja asuinrakennus Kuusistola ja Metsätalo 1890-luvulta. Oppilaitos ja oppilasasuntola Taimela ovat valmistuneet vuonna 1911.
Lähteet
Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9
http://www.kiipula.fi/easydata/customers/kiipula/files/kiipulasaatio/kiipula_perttula_historia.pdf