Ero sivun ”Ahveniston urheilukeskus” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 31: | Rivi 31: | ||
*Särkipalo, Seppo: Ahveniston tornikahvila sai olympiarenkaansa. Hämeen Sanomat 16.11.2005<br>[[Coordinates::60.992702, 24.41994| ]] | *Särkipalo, Seppo: Ahveniston tornikahvila sai olympiarenkaansa. Hämeen Sanomat 16.11.2005<br>[[Coordinates::60.992702, 24.41994| ]] | ||
[[Category:Liikuntapaikat]] | [[Category:Liikuntapaikat]][[Category:Häme-Wiki]] |
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 09.53
Ahveniston urheilukeskus Hämeenlinnassa rakennettiin vuonna 1951 arkkitehti Ilmari Niemeläisen ja Olavi Sahlbergin piirustusten mukaan. Se sijaitsee kaupungin läntisellä puolella Ahveniston harjun lomassa. Vieressä on Ahveniston järven uimaranta. Alueelle rakennettiin uima-allas, pukusuoja ja tornikahvila, jonka seinää koristavat olympiarenkaat. Mäen rinteessä on 50 metriä pitkä uima-allas hyppytelineineen.
Maauimalan käyttö
Maauimala täytetään vedellä kaupungin ympäristölautakunnan luvalla 5–10 kertaa vuodessa eri tapahtumia varten, mutta sen käyttö yleisöuinneissa ei ole sallittua. Allas täytetään juuri ennen yleisötapahtumaa ja tyhjennetään välittömästi tapahtuman jälkeen.
Kesäolympialaiset 1952
Kesäolympialaiset olivat ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat Suomen isännöimät olympialaiset ja yksi eniten huomiota saaneista Suomessa koskaan järjestetyistä tapahtumista. Ahveniston, eli ”Apparan”, maauimalassa kisattiin vuoden 1952 olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun uintiosuus. Allas rakennettiin, koska järvien vesi oli liian kylmää 300 metrin uintiin. Ahvenistonjärven pohjalla on lähteitä, joista nousee jäätävää vettä.
Uintikatsomoon olisi mahtunut 2 983 henkeä, mutta yleisöä oli paikalla 1562 henkeä. Maauimala on ollut suljettuna vuodesta 1986 lähtien, koska vesi ei ollut uimakelpoista puhdistuslaitteiston puuttuessa.
Viisiottelun miekkailuosuus kilpailtiin myöskin Ahvenistolla. Tätä tarkoitusta varten oli rakennettu 10 miekkailukatosta. Maastoratsastuksen reitti alkoi raviradalta kiertäen Kahtoilammen ja päättyen Ahvenistolle. Viisiottelun viimeisen lajin, maastojuoksun, reitti kulki Ahveniston järven ympäri.
Olympiatuli sytytettiin Hämeenlinnan raatihuoneelle Helsingin olympialaisten aatonaattona, kun soihtuviesti tuli kaupunkiin. Suomen presidentti Juho Kusti Paasikivi oli avannut Helsingin olympialaiset. Sieltä se vietiin 5-ottelun ajaksi 24.7.1952 Ahvenistolle. Kisaan osallistui ennätykselliset 51 kilpailijaa, jotka majoitettiin Aulangon hotelliin. Kisajärjestelyt sujuivat hyvin. Puolustusvoimat olivat tukemassa järjestelyitä. Suomalaiset saivat uudessa joukkuekilpailussa pronssia. Joukkueessa ottelivat Olavi Mannonen, Lauri Vilkko ja Olavi Rokka.
Alueen suojelu ja kunnostus
Urheilukeskuksen rakennukset on suojeltu 1995 rakennussuojelulain nojalla. Museoviraston suojelemaa uimalaa ei saa purkaa tai täyttää esimerkiksi hiekalla. Myös Ahveniston suojeluyhdistys tekee työtä maauimalan suojelemisen puolesta.
Vuoden -52 olympialaisiin rakennetun maauimalan kunnostamisesta on tullut lähes iäisyyskysymys. Avoimia keskustelutilaisuuksia aiheesta on järjestetty tämän tästä. Täysremontti tulisi kalliiksi, koska rakennukset, allas ja laitteistot pitäisi modernisoida nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Sinne tarvittaisiin ajanmukaiset vedenpuhdistuslaitteet, pukeutumis- ja pesutilat sekä WC:t. Ahveniston suojeluyhdistys pyrkii palauttamaan alueen entiselleen uimareiden keitaaksi. Maauimalan kohtalo nousi päällimmäiseksi mm. vuoden 2009 budjettikeskustelussa valtuustossa. Äänestyksen jälkeen maauimalan kunnostukseen päätettiin varata vajaat pari miljoonaa euroa, josta 2/3 on valtion rahaa.
Lähteet
- Aaltonen, Pekka: Olympia-allas odottaa kunnostusta. Helsingin Sanomat 4.7.2006
- Antila-Andersson, Hanna: Ahveniston maauimala varasti budjettishow´n. Hämeen Sanomat 16.12.2008
- Pirhonen, Pentti: Hämeenlinnan olympialaiset 1952
- Simola, Ulla: Parempi kuin Pyynikki. Hämeen Sanomat 8.4.1990
- Särkipalo, Seppo: Ahveniston tornikahvila sai olympiarenkaansa. Hämeen Sanomat 16.11.2005