Kuhalan kotitarvemyllyn ns. myllysopimus

Kuhalan myllyrakennuksia 1980-luvulla. Kuva: Ulla Nummikoski

Kun A.W. Wahren oli päättänyt perustaa oman puuvillankehräämön, hän joutui etsimään sille sopivaa paikkaa. Loimijoessa sijaitsi Kuhalankoski noin 10 km Jokioisilta. Koski oli kyllin voimakas tuottamaan käyttövoimaa pienehkölle teollisuuslaitokselle (putouskorkeus 4,4 m).

Wahren alkoi neuvotella em. koskesta ja sen reunalla olevasta myllystä. Neuvottelut aloitettiin oikeudenomistajien kanssa ja myllyosakkaat pitivät kokouksen myllärin tuvassa jo 10.9.1844. Kokouksessa käsiteltiin Wahrenin ehdotusta saada rakentaa mylly uudelleen ja perustaa sen yhteyteen muitakin laitoksia. Kaikki osakkaat suostuivat ja ns. myllysopimus allekirjoitettiin vuotta myöhemmin. Näin A.W. Wahren sai sopivan kosken kohtuullisilla ehdoilla käytettäväkseen ja myllyosakkaat hyötyivät myös, koska he vapautuivat myllyn ylläpidosta.

Näin syntyneen myllysopimuksen perusteella Forssan kaupunki ylläpitää Kuhalankosken partaalla olevaa myllyä edelleenkin ja talot, jotka ovat olleet myllyosakkaina, voivat jauhattaa siellä viljaansa nykyisinkin.

Myllysopimusteksti

”Herra tehtailija Axel Wilhelm Wahrenin ilmoitettua tahtovansa ottaa huolehtiakseen Linikkalan kylässä sijaitsevan Kuhalan kotitarvemyllyn hoidosta ja tulevasta ylläpidosta ehdoin, että hän saisi uudesti rakentaa sen mielensä mukaan ja siihen laittaa muitakin koneistoja ja laitteita vastaiseksi hyödykseen, ovat kaikki osakkaat viime vuoden syyskuun 10 päivänä pidetyssä yhtiökokouksessa yksimielisesti päättäneet luovuttaa vastasanotun kotitarvemyllyn ikuisiksi ajoiksi herra tehtailija Wahrenin vapaaseen hallintaan sekä antaneet allekirjoittaneiden toimeksi tätä asiakirjaa koskevan seuraavan sopimuksen tekemisen sanotun herra tehtailijan kanssa:

1) Kaksi kiviparia on myllyssä aina kunnossa pidettävä osakkaiden yhteisesti käytettäviksi heinäkuun 10 päivästä syyskuun 1 päivään sekä vuoden muuna aikana vuoron mukaan, osakkaiden hyväksymää ohjesääntöä noudattaen.
2) Myllyn uudestirakennuksen pitää olla toimeenpantu kahden vuoden kuluessa syyskuun 10 päivänä 1844 pidetystä yhtiökokouksesta lukien, huomioon ottaen, ettei vanhaa myllyä saa hävittää, ennenkuin uusi mylly on ehtinyt sikäli valmistua, että vain kouru puuttuu. Tähän asti pysyy asia aikaisemmin hyväksytyllä kannalla, mutta heti uuden myllyn valmistuttua joutuvat osakkaatkin osallisiksi sen uusista oikeuksista.
3) Liesi on laitettava uuteenkin myllyyn, mutta osakkaat antavat lämmitykseen tarvittavat halot.
4) Myllymaa ja myllärin rakennukset jäävät kuuluviksi myllyyn, mutta yksi tupa ja yksi talli on laitettava ja osakkaiden tarpeisiin käytettäväksi aina kunnossa pidettävä.
5) Osakkaat vapautetaan kaikista niin hyvin itse myllyn kuin muidenkin tarpeellisten suojain uudisrakennuksista ja korjauksista.
6) Osakkaat eivät tee minkäänlaisia vaatimuksia vanhaan myllyyn uuden myllyn valmistuttua, vaan tunnustavat sen samoin kuin muutkin myllytontilla olevat suojat Herra tehtailija Wahrenille kuuluviksi.
7) Myllynkiviä, jotka tehtailija Wahren taottaa ja aina pitää kunnossa, ei saa laittaa nykyisiä pienemmiksi eli yhdeksää korttelia kahta tuumaa halkaisjjaltaan ja kolmea korttelia paksuudeltaan; jotapaitsi mylly on siten laitettava, että osakkaat voivat siinä toimittaa survejauhatustarpeensa.
8) Pakottavan tarpeen niin vaatiessa olkoon osakkailla oikeus vapaasti käyttää myllyä lauantai-illasta kello kuudesta sunnuntaiaamuun kello kuuteen.
9) Jos syntyisi veden puutetta, on yhtiön kaksi myllynkiviparia pidettävä käynnissä muiden mahdollisesti käytännössä olevien laitosten edellä.
10) Jos Herra tehtailija Wahren tai hänen oikeudenomistajansa laiminlöisi myllyn kuntoonpanon ja sen pitämisen asianomaisessa kunnossa, on osakkailla oikeus tämän tehtävän toimeenpanoon hänen kustannuksellaan.
11) Osakkaat sitoutuvat maksamaan myllärille neljä kappaa ruista vuosittain joka vuoro-vuorokaudelta, mutta jos tapahtuvassa uuden myllyn verotuksessa tullia pantaisiin itse myllyn maksettavaksi, sitoutuvat osakkaat suorittamaan Herra tehtailija Wahrenille tai hänen oikeudenomistajilleen sen tullimaksun, jonka he ovat tähän asti maksaneet korkealle kruunulle.
12) Osakkaille pidätetään oikeus vakuudekseen hakea ja saada myllyyn kiinnitys Herra tehtailija Wahrenin kustannuksella.
13) Tätä sopimusta on kirjoitettava neljä kappaletta, joista yksi jää Wiksbergin tilalle; toinen toimitetaan säilytettäväksi Kuuston kylässä olevalle Salko-nimiselle tilalle; kolmas Jooseppi Juhonpoika Saksalle Linikkalan kylässä ja neljäs kappale toimitetaan herra tehtailija Wahrenille.

Tämä kaikki mitä voimakkaimmin vakuutetaan ja nimiemme allekirjoituksella vahvistetaan. Tammelassa syyskuun 11 päivänä 1845.

C.E. WETTERHOFF omasta ja valtakirjalla Herra Teol. T:ri Tolpon puolesta.	G. NYMAN
JOOSEPPI JUHONPOIKA SAKSA   (puum.)	JOOSEPPI JUHONPOIKA SIMILÄ (puum.)
JUHO MATINPOIKA LANA (puum.)	HEIKKI JUHANPOIKA SALKO (puum.)

Edellä olevaan sopimukseen selitän kaikin puolin tyytyväni.

	A.W. WAHREN
	Todistavat:
G.A. FREY		P. PETTERSSON”

Lähde

Kaukovalta K.V.: Forssan Puuvillatehtaan historia 1847-1934. Forssa 1934.