Ero sivun ”Forssan Osake Yhtiö ja maatalous” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 13: | Rivi 13: | ||
Ahonen, Kaisa: Forssan teollisuusympäristön historiaa. 1978.<br>Kaukovalta K.V.: Forssan Puuvillatehtaan historia 1847-1934. Forssa 1934. | Ahonen, Kaisa: Forssan teollisuusympäristön historiaa. 1978.<br>Kaukovalta K.V.: Forssan Puuvillatehtaan historia 1847-1934. Forssa 1934. | ||
[[Category:Historialliset_rakennukset]] [[Category:Forssa]] | [[Category:Historialliset_rakennukset]] [[Category:Forssa]][[Category:Häme-Wiki]] |
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.06
Forssan Osake Yhtiön patruunan Axel Wilhelm Wahrenin lempiajatus oli, että teollisuus ja maatalous ovat kumpikin suomalaisia peruselinkeinoja, joiden tulee kulkea rinta rinnan. Tehtailijan innostus luontoon ja maanviljelyyn johti siihen, että hän yksityishenkilönä osti Wiksbergin kartanon vuonna 1852. Siellä Wahren saattoi vapaasti kokeilla ulkomaanmatkoilla näkemiään uutuuksia. Mustialan ohella Wiksbergin kartanon maanviljelys olikin kiertoviljelyineen, salaojituksineen ja kääntöauroineen oman aikansa huippua Suomessa.
Wahrenin tavoitteena oli liittää maatalous myös Forssan Osake Yhtiön toimintaan. Tarkoituksena oli saada edullisia elintarvikkeita tekstiilitehtaan työläisille. Maakauppojen ja tilusjärjestelyjen kautta yhtiön hallintaan päätyivät ensin Nikkilän ja Kyttälän tilat. Linikkalan talollisten vastustuksesta huolimatta 1870-luvulle tultaessa Forssan kartano, ns. Uusikartano alkoi muodostua yhtiön hankittua omistukseensa useita maatiloja nykyisen Forssan keskustan alueelta.
Wahren / Forssa Yhtiö osti myös tiloja Forssan ulkopuolelta ensimmäisenä Tervalammin tilan Härkätien varrelta Lopelta 1870-luvulla. Tila oli 406 ha ja sen tarkoituksena oli metsätalouden lisäksi tuottaa lihaa vastarakennetussa navetassa. Tämän jälkeen Yhtiö osti useita tiloja Tammelasta ja lähialueilta.
Aluksi työläisten asuntoina käytettiin vanhojen tilojen rakennuksia. Nykyisen Kartanonkadun varrelle oli tehty jo 1850-luvulta lähtien työväenasuntoja, ns. pytinkejä. Ensin rakennettiin neljä pytinkiä tehdastyöläisiä varten, myöhemmin kolme lisää nimenomaan Forssan kartanon työväkeä varten. Myöhemmin 1870-luvulla rakennusrivistöön siirrettiin vielä puistossa sijainnut, alun perin Jokioisilta tuotu sairaala. Nämä kaikki rakennukset ovat jo hävinneet. Viimeinen pytinki purettiin liikekiinteistön tieltä 1980-luvun lopulla. Uudenkartanon talli ja navetta rakennettiin vuonna 1876. Kartanon alueella oli lisäksi riihiä sekä meijeri Loimijoen rannassa ja viljamakasiini. Jykevä tiilistä tehty varastorakennus sijaitsi vanhan torin laidalla, nykyisen Kartanonkadun
varrella, vastapäätä Puistolinnaa. Makasiini purettiin 1960-luvun alussa. Nykyään rakennuksen muisto elää sen tilalle nousseen kerrostalon nimessä – Jyvähovi. Navetta ja Uudenkartanon jäljellä olleet rakennukset purettiin 1970-luvun puolivälissä, ja niiden paikalle avattiin vuonna 1976 kaksi tavarataloa.
Lähteet
Ahonen, Kaisa: Forssan teollisuusympäristön historiaa. 1978.
Kaukovalta K.V.: Forssan Puuvillatehtaan historia 1847-1934. Forssa 1934.