Ero sivun ”Ypäjä” versioiden välillä

Häme-Wikistä
(→‎Lähteet: luettelomerkit symbolilla *)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 3: Rivi 3:
== Historia  ==
== Historia  ==


Ypäjän kunta itsenäistyi vuonna 1876. Sitä ennen alueella toimi Perttulan (aikaisemmin Perttula, ruots. Bertula) kappeliseurakunta, mutta vasta vuonna 1876 kunnalle hahmottuivat sen nykyiset rajat. Kulttuuriympäristön syvyydestä kertovat lukuisat kivikauden asuinpaikat, jotka ovat sijoittuneet Itämeren muinaisten vesistövaiheiden lahdelmille. Suurin osa sijaitsee maankohoamisen johdosta nykyisillä savipelloilla. Vanhinta näkyvää kulttuurikerrostumaa ovat jokilaaksojen kylien kantatalot ja viljelykset. Vanhat kylätontit sijaitsevat Loimijoen ja sen sivuhaarojen Ypäjoen ja Varsanojan rannoilla. Kiinteää asutusta Ypäjän alueella on ollut jo 1100-luvulta alkaen. Silloin varsinaissuomalaisten ja hämäläisten välinen riista-alueiden raja kulki niin, että Ypäjän ja [[Mannisten kylä|Mannisten]] kylät kuuluivat varsinaissuomalaiseen etupiiriin, muut kylät hämäläisalueisiin. Yksi vanhoista rajapaikoista sijaitsee Mannisten Eksyssuon laidassa, Pirtinniemennokassa, joka oli kolmen maakunnan ja viiden kunnan rajapaikka. Pirtinniemennokka tunnetaan asiakirjoista jo 1200-luvulta lähtien.<br>  
Ypäjän kunta itsenäistyi vuonna 1876. Sitä ennen alueella toimi Perttulan (aikaisemmin Perttula, ruots. Bertula) kappeliseurakunta, mutta vasta vuonna 1876 kunnalle hahmottuivat sen nykyiset rajat. Kulttuuriympäristön syvyydestä kertovat lukuisat kivikauden asuinpaikat, jotka ovat sijoittuneet Itämeren muinaisten vesistövaiheiden lahdelmille. Suurin osa sijaitsee maankohoamisen johdosta nykyisillä savipelloilla. Vanhinta näkyvää kulttuurikerrostumaa ovat jokilaaksojen kylien kantatalot ja viljelykset. Vanhat kylätontit sijaitsevat Loimijoen ja sen sivuhaarojen Ypäjoen ja Varsanojan rannoilla. Kiinteää asutusta Ypäjän alueella on ollut jo 1100-luvulta alkaen. Silloin satakuntalaisten ja hämäläisten välinen riista-alueiden raja kulki niin, että Ypäjän ja [[Mannisten kylä|Mannisten]] kylät kuuluivat satakuntalaiseen etupiiriin, muut kylät hämäläisalueisiin. Yksi vanhoista rajapaikoista sijaitsee Mannisten Eksyssuon laidassa, Pirtinniemennokassa, joka oli kolmen maakunnan ja viiden kunnan rajapaikka. Pirtinniemennokka tunnetaan asiakirjoista jo 1200-luvulta lähtien.<br>  


Alunperin nimi Ypäjä tarkoitti vain [[Ypäjänkylä|Ypäjän]] kylää silloisella Loimaalla. Myöhemmin kun Ypäjä oli koko pitäjän suurin kylä sahoineen, myllyineen ja rautateineen, päätettiin koko kunta nimetä Ypäjäksi Ypäjänkylään rakennetun rautatieaseman mukaan.
Alunperin nimi Ypäjä tarkoitti vain [[Ypäjänkylä|Ypäjän]] kylää silloisella Loimaalla. Myöhemmin kun Ypäjä oli koko pitäjän suurin kylä sahoineen, myllyineen ja rautateineen, päätettiin koko kunta nimetä Ypäjäksi Ypäjänkylään rakennetun rautatieaseman mukaan.
Rivi 33: Rivi 33:
{{Tynkä}}<br>  
{{Tynkä}}<br>  
[[Coordinates::60.804325, 23.28259| ]]  
[[Coordinates::60.804325, 23.28259| ]]  
[[Category:Ypäjä|*]]
[[Category:Ypäjä|*]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.10

Ypäjän vaakuna, jonka on piirtänyt Aukusti Tuhka 1949.

Hevospitäjänä tunnettu Ypäjä on kunta Kanta-Hämeessä. Ypäjä kuuluu Forssan seutukuntaan, Kanta-Hämeen maakuntaan. Vuosina 1997–2009 se kuului Etelä-Suomen lääniin ja sitä ennen Hämeen lääniin. Ypäjän naapurikunnat ovat Humppila, Jokioinen, Koski Tl, Loimaa ja Somero. Ypäjän väkiluku on noin 2500 asukasta.

Historia

Ypäjän kunta itsenäistyi vuonna 1876. Sitä ennen alueella toimi Perttulan (aikaisemmin Perttula, ruots. Bertula) kappeliseurakunta, mutta vasta vuonna 1876 kunnalle hahmottuivat sen nykyiset rajat. Kulttuuriympäristön syvyydestä kertovat lukuisat kivikauden asuinpaikat, jotka ovat sijoittuneet Itämeren muinaisten vesistövaiheiden lahdelmille. Suurin osa sijaitsee maankohoamisen johdosta nykyisillä savipelloilla. Vanhinta näkyvää kulttuurikerrostumaa ovat jokilaaksojen kylien kantatalot ja viljelykset. Vanhat kylätontit sijaitsevat Loimijoen ja sen sivuhaarojen Ypäjoen ja Varsanojan rannoilla. Kiinteää asutusta Ypäjän alueella on ollut jo 1100-luvulta alkaen. Silloin satakuntalaisten ja hämäläisten välinen riista-alueiden raja kulki niin, että Ypäjän ja Mannisten kylät kuuluivat satakuntalaiseen etupiiriin, muut kylät hämäläisalueisiin. Yksi vanhoista rajapaikoista sijaitsee Mannisten Eksyssuon laidassa, Pirtinniemennokassa, joka oli kolmen maakunnan ja viiden kunnan rajapaikka. Pirtinniemennokka tunnetaan asiakirjoista jo 1200-luvulta lähtien.

Alunperin nimi Ypäjä tarkoitti vain Ypäjän kylää silloisella Loimaalla. Myöhemmin kun Ypäjä oli koko pitäjän suurin kylä sahoineen, myllyineen ja rautateineen, päätettiin koko kunta nimetä Ypäjäksi Ypäjänkylään rakennetun rautatieaseman mukaan.

Ypäjän vanhoja kyliä ovat Hämeen puolella Perttula, Kartanonkylä ja Varsanoja Loimijoen pohjoispuolella ja Levä ja Palikkala Loimijoen eteläpuolella. Nämä ovat kuuluneet Hämeen historialliseen maakuntaan ja vanhaan Tammelan emäpitäjään. Historialliseen Satakunnan maakuntaan ja Loimaan emäpitäjään ovat kuuluneet nykyisen Ypäjän kylistä Ypäjänkylä ja Manninen. Kokonaan hävinneitä kyliä ovat olleet Vilo ja Somiska, joiden maat aikoinaan liitettiin Kartanonkylän kartanoon. Nykyään niiden alueet luetaan osaksi Kartanonkylää.

Kylistä Perttulassa, Varsanojalla, Levällä, Palikkalassa ja Ypäjänkylällä on ollut omat koulunsa. Varsinaisten kylien ohella kulmakuntia, joilla 1900-luvulla oli omat koulunsa, ovat Kuusjoenkulma Perttulan kylän takamailla etelässä ja Hyrsynkulma Levän ja Palikkalan kylien takamailla etelässä.

Maisema

Ypäjä kuuluu pinnanmuodostuksellisesti Lounais-Suomen rannikkoalueen ja Tammelan ylänköalueen rajapiiriin, joka on ikivanhaa viljelyseutua. Jääkauden aikana alueen maaperään kerrostui savesta ja hiesusta hedelmällinen maapohja. Hedelmällinen savimaa on paitsi viljelykäytössä myös laidunmaana. Kartanonkylässä sijaitsevat luonnonlaitumet muodostavatkin Suomen suurimman hevostalouden perinnemaisema-alueen. Alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaisiin perinnemaisemiin laajuutensa ja siellä esiintyvien uhanalaisten kasvi-ja hyönteislajien perusteella. Ypäjän halki idästä länteen virtaa Loimijoki, Kokemäenjoen suurin sivujoki.

Nähtävää

Ypäjällä sijaitsee 1900-luvun alussa rakennettu kirkko.

Hevosopisto on johtava hevosalan oppilaitos. Ypäjällä järjestetään myös vuosittain esteratsastuksen suurtapahtuma Finnderby. Alan historiaan voi tutustua Suomen Hevosurheilumuseossa.

Ypäjällä toimii myös musiikkiteatteri ja kirjasto.

Lähteet

  • Huuhtanen, Taina: Ypäjän historia. Ypäjän kunta & Ypäjän seurakunta 1978. ISBN 951-99167-9-2
  • Mäkinen, Aimo: Ei isäin jälkiä. Kustannus HD 2005. ISBN 952-5556-11-5
Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.