Hahkialan kartano

Hahkialan kartano.

Hahkialan (Länsi-Hahkiala) suurtila Hauholla on syntynyt 1600-luvun alkupuolella, ja vuonna 1663 everstiluutnantti Toussaint Charpentier muodosti siitä säterin. Charpentier-suvulla kartano oli vuoteen 1963 asti. Tämän jälkeen se oli pitkään Keskon opetus- ja koetilana. Nykyisin Hahkiala on Karl Fazerin omistuksessa. Uuden isännän myötä Hahkialan kartano on paitsi asuin-, myös matkailukäytössä. Siellä pidetään kesäisin myös Hauhon musiikkijuhlien kamarikonsertteja.

Kartanon historiaa

Hahkialan kylän esihistoriasta kertovat Hahkialan kartanon mailta on löytyneet kivikautinen kourutaltta, rautakautinen tuluskivi sekä kartanon puutarhasta löydetty ristiretkiajan ritarimiekka.

Hahkiala mainitaan ensimmäisen kerran 1400-luvulla. Hahkialan maat kuuluivat Tawastin suvun läänityksiin. Kaarle herttua teloitutti Arvid Henrikinpoika Tawastin nuijasodassa vuonna 1599, ja tämän maat joutuivat kruunulle. Vuonna 1618 asessori Olof Dufva sai Hahkialasta kolme rälssitilaa. Olavi Dufva oli Janakkalan Hyvikkälän kartanon herra, joka oli joutunut pakenemaan ulkomaille. Kustaa II Aadolfin aikana hän pääsi takaisin kotimaahan. Hänellä oli myös Lammilla Oiten kylässä tila, jonka hänen leskensä Kristina sai pitää. Dufvan perikunnan jälkeen vuonna 1611 Normandiassa syntynyt kapteeni Toussaint Charpentier sai tilat vuonna 1651 lahjoituksena ansioistaan 30-vuotisessa sodassa. Hänellä oli myös Lammilla Mulkolan kylässä lahjoitustila vuonna 1655. Hänet aateloitiin vuonna 1664. Toussaint Charpentier rakensi Hahkialan kartanoon päärakennuksen, joka kuitenkin paloi vuonna 1694. Perillinen Claes Robert Charpentier rakensi uuden päärakennuksen vuonna 1730 ja osti lisää maata. 1880-luvulla senaattori Gustaf Robert Alfred Charpentier uudisti tilan viljelymenetelmiä, ja vuonna 1915 oikeuskansleri Axel Robert Charpentier rakennutti uuden päärakennuksen. Barokkityylisen, neljän hehtaarin puiston suunnitteli puutarha-arkkitehti Paul Olsson.

Hahkialan kartano jaettiin vuonna 1950 perillisten kesken. Silloin syntyivät Itä-Hahkiala ja Länsi-Hahkiala. Jälkimmäistä isännöivä Charpentierien lanko,

Näkymä järvelle

Suomen Sokerin pääjohtaja Gunnar Hernberg teki aloitteen vuonna 1963 Hahkialan myymisestä Keskolle.

Kartano

Kartanon tiilinen, rapattu päärakennus on rakennettu vuosina 1915–1917 arkkitehti Karl Lindahlin piirustusten mukaan. Poikkeuksellisen edustava, symmetrinen rakennus imitoi Vaasa-ajan barokkiklassismin kartanoarkkitehtuuria. Konttorirakennus on vuodelta 1911. Talousrakennukset ovat pääosin 1900-luvun alkupuolelta. Hahkialan päärakennusta ympäröi kaunis puisto vesiaiheineen. Puisto ja puutarha ovat vanhimmilta osin 1800-luvun alkupuolelta. Kartanoalueelta johtaa maantielle vanha koivukuja sekä lehmus- ja tammikujanne, jonka päätteenä on Hauhon kirkko. Everstiluutnantti Robert Charpentier (1662–1710) maalautti aikoinaan taulun "Kristus ristillä", joka 1695 ripustettiin Hauhon kirkkoon.

Kartanoaluetta ympäröivä laaja maisema yhtyy Tuittulan kylän viljelyksiin. Peltoalueen laidassa on 1900-luvun alkupuolella rakennettu suuri työväenasuinrakennus, Tuulikkala. Hahkialan kartano ja kulttuurimaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.

Kartano tänään  

Kunnostettu Hahkialan kartano tarjoaa hienot puitteet johtoryhmän kokouksista parinsadan hengen tilaisuuksiin. Kartanon upea puutarha on palautettu entisaikojen loistoonsa. Hahkialassa on 12 erikokoista uudella kokoustekniikalla varustettua kokoustilaa. Ne sijaitsevat kartanon päärakennuksessa, Viljamakasiinissa ja rantasaunalla, joka on täydellinen kopio Tasavallan presidentin Kultarannan saunasta.

Kartanon keittiössä lounas- ja päivällisruoat valmistetaan alusta asti itse kotimaisista, pääosin lähituottajilta saatavista raaka-aineista, mutta myös ulkomaisista riistaherkusta ja meren antimista. Majoitustiloiksi 40 henkilölle kartano tarjoaa Kartanon, Pehtoorilan ja Hyyrylän huoneet ja huoneistot sekä sviittinä toimivan Puutarhuri Stenroosin mökin. Tilat on nimetty niissä aikoinaan asuneen palvelusväen mukaan. Kartanossa vieras asuu Suomen entisten presidenttien mukaan nimetyissä huoneissa.  

Muutaman kilometrin päässä Hahkialasta järven rannalla sijaitsee entinen Viittakiven opisto, joka on kokenut suuren muutoksen nimeä myöten. Nykyisin Hahkialan Uiskolana tunnetussa rakennuksessa on hyvinvointipalvelujen lisäksi juhla-, kokous- ja majoitustiloja. Uiskolan kuntosalilaitteet ovat uusinta tekniikkaa, ja asiakkaita neuvovat alan asiantuntijat. Uiskolaan on suunniteltu 60 hengen kelluva sauna.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Lammin pitäjän historia I. Hämeenlinna 1972. ISBN 951-95061-0-1

http://www.kehittamiskeskus.fi/attachments/matkailutabloid_1009.pdf

http://www.vilmankammen.fi/file/original/haastattelu+kf+12-2010.pdf?fileId=2981

Lisätietoja

http://www.hahkiala.com/fi/etusivu