Ero sivun ”Hauhon Wanha Raitti ry” versioiden välillä

Häme-Wikistä
p (yksi versio)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(11 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
 [[Image:Hauho Sullituntie.jpg|thumb|left|300px|Hauhon kirkonkylää kesällä 2009]]


 


   [[Image:Hauho 1920 papp.jpg|thumb|right|324px]]
Asukasyhdistys [http://www.hauhonvanharaitti.fi/ Hauhon Wanha Raitti ry] on perustettu 1990-luvulla. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Matti Taponen. Pitkäperjantaina 1996 [[Kapakan talo|Kapakan talossa]] oli tulipalo ja talo meni asumiskelvottomaksi. Asukasyhdistys peruskorjasi Leader -rahoituksella Kapakan talon kahvilaksi ja majataloksi. Wanhan Raitin Kahvila avattiin keväällä 1998.


Asukasyhdistys [http://www.wanharaitti.fi/ Hauhon Wanha Raitti ry]. on perustettu 1990-luvulla. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Matti Taponen. Pitkäperjantaina 1996 [[Kapakan talo|Kapakan talossa]] oli tulipalo ja talo meni asumiskelvottomaksi. Asukasyhdistys peruskorjasi Leader -rahoituksella Kapakan talon kahvilaksi ja majataloksi. Wanhan Raitin Kahvila avattiin keväällä 1998.
 [[Image:Hauho Sullituntie.jpg|thumb|left|300px|Hauhon kirkonkylää kesällä 2009 Kuva: Tiina Kaila]]  


Hauhon Vanhan Raitin asuinalue kirkon ympäristössä on ainutlaatuinen kulttuurimaisemakokonaisuus. Tiiviisti rakennetulla alueella on säilynyt vanhaa ja idyllistä rakennuskantaa runsaasti. Matkailullisesti ja Hauhon pitäjän imagon kannalta Vanha Raitti on erittäin merkittävä alue. Kohde kuuluu Lammilta Tampereelle kulkevaan harjujaksoon, joka sijaitsee Hauhonselän kulttuurimaisema-alueella. Asutus on muovautunut Vuorenselän pohjoispuolelle kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Hauhon kirkonkylään. Harjuilta avautuu kauniita kylä-, viljely- ja järvimaisemia. Harjumuodostelma muodostaa monipuolisen kokonaisuuden ja alueella on runsaasti erilaisia suojelukohteita.  
   [[Image:Hauho 1920 papp.jpg|thumb|left|300px|Kuva: Juha Jyrkänkoski. Tekijänoikeus © Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]]


Hauhon Wanha Raitti ry. on toiminut Hauhon vanhan raitin idyllisen kulttuurimiljöön säilyttämiseksi. Alueen asukkaat ovat osallistuneet ahkerasti asuinalueensa siivoustalkoisiin ja kunnostaneet rakennuksiaan vanhan miljöön henkeä kunnioittaen, kunnostaneet rantoja ja niittäneet vesikasveja. Kyläyhdistys on myös koonnut alueen historiasta kertovia valokuvia ja karttoja sekä perinnetietoutta. Hauhon Vanha raitti on Hämeen Vuoden Kylä 2011. Raitti ja sen kyläyhdistys saivat kunniamaininnan 4.9.2011 Raaseporissa pidetyssä paikallistoimijoiden valtakunnallisessa juhlassa.  
'''Hauhon Vanhan raitin asuinalue''' kirkon ympäristössä on ainutlaatuinen kulttuurimaisemakokonaisuus. Tiiviisti rakennetulla alueella on säilynyt vanhaa ja idyllistä rakennuskantaa runsaasti. Matkailullisesti ja Hauhon pitäjän imagon kannalta Vanha raitti on erittäin merkittävä alue. Kohde kuuluu Lammilta Tampereelle kulkevaan harjujaksoon, joka sijaitsee Hauhonselän kulttuurimaisema-alueella. Asutus on muovautunut Vuorenselän pohjoispuolelle kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Hauhon kirkonkylään. Harjuilta avautuu kauniita kylä-, viljely- ja järvimaisemia. Harjumuodostelma muodostaa monipuolisen kokonaisuuden ja alueella on runsaasti erilaisia suojelukohteita.  


'''Vanhan raitin rak[[Image:Hauho f Churberg.jpg|thumb|left|300px|Fanny Churbergin maalaus. Kuva: Erkki Salminen. Hml:n historiallinen museo]]ennuksi[[Image:Hauho A13371 granholm.jpg|thumb|left|300px|Vanhan raitin rantaa 1960-luvulla. Kuva: Arvo Granholm]]a'''
Hauhon Wanha Raitti ry on toiminut Hauhon Vanhan raitin idyllisen kulttuurimiljöön säilyttämiseksi. Alueen asukkaat ovat osallistuneet ahkerasti asuinalueensa siivoustalkoisiin ja kunnostaneet rakennuksiaan vanhan miljöön henkeä kunnioittaen, kunnostaneet rantoja ja niittäneet vesikasveja. Kyläyhdistys on myös koonnut alueen historiasta kertovia valokuvia ja karttoja sekä perinnetietoutta. Hauhon Vanha raitti on Hämeen Vuoden Kylä 2011. Raitti ja sen kyläyhdistys saivat kunniamaininnan 4.9.2011 Raaseporissa pidetyssä paikallistoimijoiden valtakunnallisessa juhlassa.  


[[Image:Hauho ranta tk09.jpg|thumb|right|355x255px|Vanhan raitin rantaa vuonna 2009. Kuva: Tiina Kaila]]<br>
Vanhan raitin rak[[Image:Hauho f Churberg.jpg|thumb|left|300px|Fanny Churbergin maalaus. Kuva: Erkki Salminen. Hml:n historiallinen museo]]ennuksi[[Image:Hauho A13371 granholm.jpg|thumb|left|300px|Vanhan raitin rantaa 1960-luvulla. Kuva: Arvo Granholm]]a
 
[[Image:Hauho ranta tk09.jpg|thumb|left|300px|Vanhan raitin rantaa vuonna 2009. Kuva: Tiina Kaila]]<br>


Hauhon Vanha raitti&nbsp;on yksi parhaiten säilyneistä kirkonkyläkokonaisuuksista Suomessa. Raitilla on noin 110 taloa, joista parissakymmenessä asuu vakituisia asukkaita, muut toimivat kesäasuntoina.&nbsp;Alueelle&nbsp;syntyi&nbsp;1700- ja 1800-luvuilla&nbsp;muutamia talonpoikaistiloja sekä tilattoman väen taloja. Kirkon vieressä sijaitsevan Kapakan tilan vaaleaksi maalattu päärakennus on 1880-luvulta. Kaksikerroksinen, hirsinen asuinrakennus on vanhimmilta osin 1700-luvulta. Kapakan vanhaan kestikievaritaloon liittyy muistoja&nbsp;[[Paavo Cajander|Paavo Cajanderi]]sta. Taiteilija [[Fanny Churberg|Fanny Churberg]] maalasi maisemateoksen Vanhan raitin taloista Hauhonselän rannalla.  
Hauhon Vanha raitti&nbsp;on yksi parhaiten säilyneistä kirkonkyläkokonaisuuksista Suomessa. Raitilla on noin 110 taloa, joista parissakymmenessä asuu vakituisia asukkaita, muut toimivat kesäasuntoina.&nbsp;Alueelle&nbsp;syntyi&nbsp;1700- ja 1800-luvuilla&nbsp;muutamia talonpoikaistiloja sekä tilattoman väen taloja. Kirkon vieressä sijaitsevan Kapakan tilan vaaleaksi maalattu päärakennus on 1880-luvulta. Kaksikerroksinen, hirsinen asuinrakennus on vanhimmilta osin 1700-luvulta. Kapakan vanhaan kestikievaritaloon liittyy muistoja&nbsp;[[Paavo Cajander|Paavo Cajanderi]]sta. Taiteilija [[Fanny Churberg|Fanny Churberg]] maalasi maisemateoksen Vanhan raitin taloista Hauhonselän rannalla.  


Tien toisella puolella on nykyisin Hauho-talona tunnettu seuratalo, jonka runkona on vanha [[Toppola|Toppolan]] päärakennus.&nbsp;  
Tien toisella puolella on nykyisin Hauhotalona tunnettu seuratalo, jonka runkona on vanha [[Toppola|Toppolan]] päärakennus.&nbsp;  
 
Heiskalan asuinrakennus on 1860-luvulta, pihalla oleva pieni kivinen karjasuoja tätä vanhempi. Kirkkotarhan läheisyydessä on Kylä-Poltin [[Image:Hauho-talo.jpg|thumb|left|300px|Kuva: Jouni Lehtonen. Hauhotalo sijaitsee Vanhan raitin välittömässä läheisyydessä]]päärakennus, jossa aloitettiin kauppatoiminta 1863. Myös Porrin (Haapaniemi) pitkä päärakennus on 1800-luvulta. Raittia kehystävät Eskon talon kaksi asuinrakennusta, joista toinen on 1700-luvulta, toinen 1800-luvun lopulta. Kirkonkylän maisemaan kuuluvat lisäksi vanha kivikirkko ja tapuli, pappila, museomakasiini ja molemmat seuratalot. Kirkkorannan puusto on maisemallisesti arvokasta.&nbsp;
 
 
Syyskuussa 2011 esiteltiin Vanhan raitin asukkaille kyläkaavan, tonttien rajojen ja uusien rakennusten sijoitusta. Alueen rakennukset inventoidaan ja annetaan korjausehdotuksia. Kaikki talot saavat inventointiin omat sivunsa.


Heiskalan asuinrakennus on 1860-luvulta, pihalla oleva pieni kivinen karjasuoja tätä vanhempi. Kirkkotarhan läheisyydessä on Kylä-Poltin [[Image:Hauho-talo.jpg|thumb|right|300px|Kuva: Jouni Lehtonen. Hauhotalo sijaitsee Wanhan Raitin välittömässä läheisyydessä]]päärakennus, jossa aloitettiin kauppatoiminta 1863. Myös Porrin (Haapaniemi) pitkä päärakennus on 1800-luvulta. Raittia kehystävät Eskon talon kaksi asuinrakennusta, joista toinen on 1700-luvulta, toinen 1800-luvun lopulta. Kirkonkylän maisemaan kuuluvat lisäksi vanha kivikirkko ja tapuli, pappila, museomakasiini ja molemmat seuratalot. Kirkkorannan puusto on maisemallisesti arvokasta.&nbsp;


Syyskuussa 2011 esiteltiin vanhan raitin asukkaille kyläkaavan, tonttien rajojen ja uusien rakennusten sijoitusta. Alueen rakennukset inventoidaan ja annetaan korjausehdotuksia. Kaikki talot saavat inventointiin omat sivunsa.


==== Lähteet  ====
==== Lähteet  ====


Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9  
Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9
 
http://yle.fi/alueet/hame/2011/01/hauhotalo_satasella_venelaituri_toisella_2311512.html<br>Kaupunki myi Hauho-talon hauholaisille 2000 eurolla. http://skuuppi.com/headlines.aspx?topic=Hauhotalo<br>


Hämeen Sanomat 5.9.2011, s. 7  
Hämeen Sanomat 5.9.2011, s. 7


Hämeen Sanomat 20.9.2011, s. 5  
Hämeen Sanomat 20.9.2011, s. 5  


[[Category:Hauho]] [[Category:Kotiseutuyhdistykset]] [[Category:Asukasyhdistykset]]
[[Category:Hauho]] [[Category:Kotiseutuyhdistykset]] [[Category:Asukasyhdistykset]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.01


Asukasyhdistys Hauhon Wanha Raitti ry on perustettu 1990-luvulla. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Matti Taponen. Pitkäperjantaina 1996 Kapakan talossa oli tulipalo ja talo meni asumiskelvottomaksi. Asukasyhdistys peruskorjasi Leader -rahoituksella Kapakan talon kahvilaksi ja majataloksi. Wanhan Raitin Kahvila avattiin keväällä 1998.

 

Hauhon kirkonkylää kesällä 2009 Kuva: Tiina Kaila

  

Kuva: Juha Jyrkänkoski. Tekijänoikeus © Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo

Hauhon Vanhan raitin asuinalue kirkon ympäristössä on ainutlaatuinen kulttuurimaisemakokonaisuus. Tiiviisti rakennetulla alueella on säilynyt vanhaa ja idyllistä rakennuskantaa runsaasti. Matkailullisesti ja Hauhon pitäjän imagon kannalta Vanha raitti on erittäin merkittävä alue. Kohde kuuluu Lammilta Tampereelle kulkevaan harjujaksoon, joka sijaitsee Hauhonselän kulttuurimaisema-alueella. Asutus on muovautunut Vuorenselän pohjoispuolelle kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Hauhon kirkonkylään. Harjuilta avautuu kauniita kylä-, viljely- ja järvimaisemia. Harjumuodostelma muodostaa monipuolisen kokonaisuuden ja alueella on runsaasti erilaisia suojelukohteita.

Hauhon Wanha Raitti ry on toiminut Hauhon Vanhan raitin idyllisen kulttuurimiljöön säilyttämiseksi. Alueen asukkaat ovat osallistuneet ahkerasti asuinalueensa siivoustalkoisiin ja kunnostaneet rakennuksiaan vanhan miljöön henkeä kunnioittaen, kunnostaneet rantoja ja niittäneet vesikasveja. Kyläyhdistys on myös koonnut alueen historiasta kertovia valokuvia ja karttoja sekä perinnetietoutta. Hauhon Vanha raitti on Hämeen Vuoden Kylä 2011. Raitti ja sen kyläyhdistys saivat kunniamaininnan 4.9.2011 Raaseporissa pidetyssä paikallistoimijoiden valtakunnallisessa juhlassa.

Vanhan raitin rak

Fanny Churbergin maalaus. Kuva: Erkki Salminen. Hml:n historiallinen museo

ennuksi

Vanhan raitin rantaa 1960-luvulla. Kuva: Arvo Granholm

a

Vanhan raitin rantaa vuonna 2009. Kuva: Tiina Kaila


Hauhon Vanha raitti on yksi parhaiten säilyneistä kirkonkyläkokonaisuuksista Suomessa. Raitilla on noin 110 taloa, joista parissakymmenessä asuu vakituisia asukkaita, muut toimivat kesäasuntoina. Alueelle syntyi 1700- ja 1800-luvuilla muutamia talonpoikaistiloja sekä tilattoman väen taloja. Kirkon vieressä sijaitsevan Kapakan tilan vaaleaksi maalattu päärakennus on 1880-luvulta. Kaksikerroksinen, hirsinen asuinrakennus on vanhimmilta osin 1700-luvulta. Kapakan vanhaan kestikievaritaloon liittyy muistoja Paavo Cajanderista. Taiteilija Fanny Churberg maalasi maisemateoksen Vanhan raitin taloista Hauhonselän rannalla.

Tien toisella puolella on nykyisin Hauhotalona tunnettu seuratalo, jonka runkona on vanha Toppolan päärakennus. 

Heiskalan asuinrakennus on 1860-luvulta, pihalla oleva pieni kivinen karjasuoja tätä vanhempi. Kirkkotarhan läheisyydessä on Kylä-Poltin

Kuva: Jouni Lehtonen. Hauhotalo sijaitsee Vanhan raitin välittömässä läheisyydessä

päärakennus, jossa aloitettiin kauppatoiminta 1863. Myös Porrin (Haapaniemi) pitkä päärakennus on 1800-luvulta. Raittia kehystävät Eskon talon kaksi asuinrakennusta, joista toinen on 1700-luvulta, toinen 1800-luvun lopulta. Kirkonkylän maisemaan kuuluvat lisäksi vanha kivikirkko ja tapuli, pappila, museomakasiini ja molemmat seuratalot. Kirkkorannan puusto on maisemallisesti arvokasta. 


Syyskuussa 2011 esiteltiin Vanhan raitin asukkaille kyläkaavan, tonttien rajojen ja uusien rakennusten sijoitusta. Alueen rakennukset inventoidaan ja annetaan korjausehdotuksia. Kaikki talot saavat inventointiin omat sivunsa.


Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Hämeen Sanomat 5.9.2011, s. 7

Hämeen Sanomat 20.9.2011, s. 5