|
|
| (6 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| [[Image:240px-Ypaja.vaakuna.svg.png|thumb|right|200px|Ypäjän vaakuna, jonka on piirtänyt Aukusti Tuhka 1949.]] Hevospitäjänä tunnettu [http://www.ypaja.fi/ Ypäjä] on kunta [[Kanta-Häme|Kanta-Hämeessä]]. Ypäjä kuuluu [[Forssa|Forssan]] seutukuntaan, [[Kanta-Häme|Kanta-Hämeen]] maakuntaan. Vuosina 1997–2009 se kuului Etelä-Suomen lääniin ja sitä ennen Hämeen lääniin. Ypäjän naapurikunnat ovat [[Humppila|Humppila]], [[Jokioinen|Jokioinen]], Koski Tl, Loimaa ja Somero. Ypäjän väkiluku on noin 2500 asukasta.<br> | | [[Luokka:Kanta-Häme]] |
| | |
| == Historia ==
| |
| | |
| Ypäjän kunta itsenäistyi vuonna 1876. Sitä ennen alueella toimi Perttulan (aikaisemmin Perttula, ruots. Bertula) kappeliseurakunta, mutta vasta vuonna 1876 kunnalle hahmottuivat sen nykyiset rajat. Kulttuuriympäristön pitkästä historiasta kertovat lukuisat kivikauden asuinpaikat, jotka ovat sijoittuneet Itämeren muinaisten vesistövaiheiden lahdelmille. Suurin osa sijaitsee maankohoamisen johdosta nykyisillä savipelloilla. Vanhinta näkyvää kulttuurikerrostumaa ovat jokilaaksojen kylien kantatalot ja viljelykset. Vanhat kylätontit sijaitsevat Loimijoen ja sen sivuhaarojen Ypäjoen ja Varsanojan rannoilla. Kiinteää asutusta Ypäjän alueella on ollut jo 1100-luvulta alkaen. Silloin satakuntalaisten ja hämäläisten välinen riista-alueiden raja kulki niin, että Ypäjän ja [[Mannisten kylä|Mannisten]] kylät kuuluivat satakuntalaisten etupiiriin, muut kylät hämäläisalueisiin. Yksi vanhoista rajapaikoista sijaitsee Mannisten Eksyssuon laidassa, Pirtinniemennokassa, joka oli kolmen maakunnan ja viiden kunnan rajapaikka. Pirtinniemennokka tunnetaan asiakirjoista jo 1200-luvulta lähtien.<br>
| |
| | |
| Kerrotaan, että Ypäjän nimi polveutuu ajalta, jolloin Loimaan kunnasta siirrettiin alueita Jokiläänin sivutilojen yhteyteen. Siirrossa muodostui yhtenäinen kyläyhteisö, johon kuului kahdeksan kantatilaa. Yhden tilallisen nimi oli Ypäj ja koska tila oli suuri, päätettiin Ypäj ottaa kylän nimeksi. Myöhemmin kun Ypäjä oli koko pitäjän suurin kylä sahoineen, myllyineen ja rautateineen, päätettiin koko kunta nimetä Ypäjäksi.
| |
| | |
| == Maisema ==
| |
| | |
| Ypäjä kuuluu pinnanmuodostuksellisesti Lounais-Suomen rannikkoalueen ja Tammelan ylänköalueen rajapiiriin, joka on ikivanhaa viljelyseutua. Jääkauden aikana alueen maaperään kerrostui savesta ja hiesusta hedelmällinen maapohja. Hedelmällinen savimaa on paitsi viljelykäytössä myös laidunmaana. Kartanonkylässä sijaitsevat luonnonlaitumet muodostavatkin Suomen suurimman hevostalouden perinnemaisema-alueen. Alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaisiin perinnemaisemiin laajuutensa ja siellä esiintyvien uhanalaisten kasvi-ja hyönteislajien perusteella. Ypäjän halki idästä länteen virtaa Loimijoki, Kokemäenjoen suurin sivujoki.
| |
| | |
| == Nähtävää ==
| |
| | |
| Ypäjällä sijaitsee 1900-luvun alussa rakennettu [[Ypäjän kirkko|kirkko]].
| |
| | |
| [[Hevosopisto Oy|Hevosopisto]] on johtava hevosalan oppilaitos. Ypäjällä järjestetään myös vuosittain esteratsastuksen suurtapahtuma Finnderby. Alan historiaan voi tutustua [[Suomen Hevosurheilumuseo|Suomen Hevosurheilumuseossa]].
| |
| | |
| Ypäjällä toimii myös [[Ypäjän musiikkiteatteri|musiikkiteatteri]] ja [[Ypäjän kunnankirjasto|kirjasto]].
| |
| | |
| == Lähteet ==
| |
| | |
| [http://www.ypaja.fi/fi Ypäjä.fi]
| |
| | |
| Huuhtanen, Taina: ''Ypäjän historia''. Ypäjän kunta & Ypäjän seurakunta 1978. ISBN 951-99167-9-2
| |
| | |
| Mäkinen, Aimo: ''Ei isäin jälkiä''. Kustannus HD 2005. ISBN 952-5556-11-5
| |
| | |
| <br>
| |
| | |
| [[Category:Häme]]
| |